Valtakunnallista Yrittäjän päivää vietettiin eilen syyskuun viidentenä päivänä. Tosiasiassa voisimme juhlia yrittäjiä vuoden jokaisena päivänä. Taloudellisesti haastavina aikoina tarvitsemme entistä enemmän ihmisiä, joilla on rohkeutta ottaa riskejä, kykyä luoda uutta, tahtoa ja taitoa työllistää itsensä ja tarjota työtä myös toisille, sillä suomalainen hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittämisestä.
Ilman kasvua ei ole töitä, eikä ilman töitä hyvinvointia. Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä, jotka työllistävät, maksavat veroja ja rahoittavat hyvinvointipalveluja. Siksi on olennaisen tärkeää, että panostamme Suomen kilpailukykyyn. Eurokriisin – kilpailukykykriisin – aikana meille on syntynyt harhakuva siitä, että meillä olisi kaikki hyvin. Tosiasiassa myös Suomen on tehtävä hartiavoimin töitä sen eteen, että turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Kokoomuksen ansiosta budjettiin saatiin merkittäviä työtä, kasvua ja kilpailukykyä tukevia panostuksia.
Valtiontaloutta tasapainottava talousarvioesitys varmistaa, että Etelä-Euroopan maiden tie ei ole Suomen tie. Julkisen talouden uskottavuudesta huolehtiminen takaa niin yrityksille ja elinkeinoelämälle kuin kansalaisille työrauhan, mikä on perusedellytys tulevaisuuden rakentamiselle.
Pääministeri Kataisen hallitus sopi uusista verokannustimista, joilla tuetaan erityisesti pien- ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Suomen kasvu on aina perustunut korkeaan osaamiseen ja vientiin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustimella sekä koulutusmenojen lisävähennyksellä vauhditetaan innovaatiotoimintaa ja luodaan uusia korkean osaamisen työpaikkoja.
Helpottamalla kasvuyritysten pääoman hankintaa hallitus luo pohjaa uusille suomalaisille menestystarinoille. Jo nyt on nähty ex-nokialaisten perustaman yrityksen Jollan nousu otsikoihin. Se todistaa suomalaisten vahvasta osaamisesta sekä halusta yrittää, ja tätä kehitystä hallitus haluaa kaikin keinoin tukea ja vahvistaa. ICT-alan kasvuun on luvassa lisää täsmätoimia Pekka Ala-Pietilän ICT 2015 –työryhmän ehdotusten pohjalta kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa.
Kasvavista toimialoista esimerkiksi pelisektori on kasvanut vauhdilla, ja sen kasvuodotukset ja potentiaali ovat vahvoja. Angry Birdsin kehittänyt Rovio on kyennyt muuttamaan pelin valtavan suosion myös taloudelliseksi menestystarinaksi ja uusiksi työpaikoiksi. Tarvitsemme vihaisten lintujen kaltaisia uusia ja kekseliäitä universaaleja tuotteita. Globaaleilla markkinoilla menestyvät sellaiset tuotteet, jotka toimivat kaikkialla ja sopivat kuluttajille yli kulttuurirajojen. Eurooppalaisten toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden puuttuminen vaikeuttaa yritysten kasvua, minkä on arvioitu maksavan noin 500 miljardia euroa eli 4 % BKT:n kasvua vastaavan verran seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Erityisen tyytyväinen olen hallituksen päätökseen vahvistaa oppisopimuskoulusta. Hallitus käynnistää kokeilun, jonka tavoitteena on parantaa yritysten mahdollisuuksia tarjota nuorille oppisopimuskoulutuspaikkoja. Oppisopimuskoulutusta on hyödynnetty liian vähän, vaikka samaan aikaan tuhannet nuoret ovat jääneet vaille opiskelupaikkaa. On hienoa, että esteitä koulutuksen laajentamisen tieltä karsitaan ja yritykset pääsevät tarjoamaan nuorille sujuvan väylän opintielle ja työelämään.
Oppisopimuskoulutuksesta on Keski-Euroopassa muodostunut keskeinen nuorten kouluttamisen ja työelämän väylä, jossa mestari opettaa kisällille ammatin ja maksaan tälle kisällin palkkaa. Oppisopimusopiskelijan palkkaa onkin verrattava opintotuella elävän opiskelijan tulotasoon eikä ammattiosaajan palkkaan. Työllisyyttä edistetään myös keventämällä pienituloisen työn verotusta, mikä kannustaa työn vastaanottamiseen.
Yrittäjän päivän tärkeä viesti on kannustaa nuoria yrittäjyyteen uravalintana. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisen tarvetta kouluissa ei voi tarpeeksi korostaa. Uusia yrityksiä ei luoda vain hallinnollisilla päätöksillä vaan uutta, yritteliästä henkeä tarvitaan kautta linjan.
Suomalaisista yrityksistä yli puolet on yksinyrittäjiä. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaukseen rohkaisemalla on mahdollista luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle.
Tänä vuonna Yrittäjän päivän päätapahtumassa Tampereella teemana oli perhe- ja palveluyrittäjyys. Perheyrityksissä sitoudutaan erityisellä tavalla yritykseen ja sen arvoihin, ja mikä tärkeintä, siirretään yrittäjähenkeä sukupolvelta toiselle. Palveluyrittäjyys on nopeimmin kasvavia yrittäjyyden aloja Suomessa, jonka kasvulle lisävauhtia on mahdollista antaa uudenlaisilla tavoilla järjestää kuntapalveluita sekä palvelusetelin laajemmalla käyttöönotolla.
Yrittäjyyteen kuuluu olennaisesti myös riskinotto, mutta epäonnistumisesta ei saa muodostua yritteliäisyyttä kokonaan latistavaa rangaistusta. Myöskään menestystä ei pidä joutua salaamaan tai häpeämään. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa yhden menestys tuottaa hyvinvointia meille kaikille.
