Kansanedustajuus on ammattityötä

Oppiminen ja osaaminen kuntoon

Oppimistulosten lasku on Suomen vakavimpia ongelmia. Hyvinvointimme ja menestyksemme perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkittuun tietoon. Kansakunnan tulevaisuus riippuu korostetusti siitä, miten nuorilla menee.

Korkeatasoisella koulutuksella vahvistetaan sekä sivistystä että osaamista. Suomalainen koulutus onkin tuottanut erinomaisia oppimistuloksia ja lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Selvitykset kertovat hälyttäviä tuloksia. Lasten ja nuorten osaamistulokset ovat heikentyneet ja väestön koulutustaso on laskenut. Korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus on laskenut OECD-maiden keskitason alle.

Erityisen suuri huoli liittyy peruskouluun. Jos peruskoulussa ei opita perustaitoja, niin pohja on heikko lukioon ja ammattikouluun. Moni nuori päättää peruskoulunsa ilman riittäviä luku-, kirjoitus- tai laskutaitoja. Jokaisesta ikäluokasta jopa 15 prosenttia jää ilman toiseen asteen tutkintoa, jolloin riski jäädä työelämän ulkopuolelle on suuri.

Lisäksi poissaolot ovat lisääntyneet. Noin 4000 yläkoululaista nuorta on säännöllisesti pois koulusta. Pitkittyneet poissaolot vaikeuttavat lapsen tai nuoren opintojen etenemistä ja perusopetuksen jälkeisiin opintoihin hakeutumista.

Fyysinen ja henkinen pahoinvointi sekä oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet. Noin 20 prosentilla lapsista ja nuorista on mielenterveysongelmia, kuten masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta. Noin viidellä prosentilla on neuropsykiatrisia ongelmia ja 2O prosentilla on eri syistä johtuvia oppimisvaikeuksia.

Koulujen odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat, vaikka ongelmien juurisyyt ovat koulun ulkopuolella ja yhteiskunnallisessa muutoksessa: Vanhemmuuden haasteet ja monet paineet, lasten moninaiset kotiolot, digiteknologian ja pelaamisen lisääntyminen sekä lukemisen ja liikkumisen väheneminen. Näihin me vanhemmat voimme vaikuttaa.

Opettajien viestit on otettava vakavasti. Opettajat toivovat ennen kaikkea työrauhaa ja resursseja keskittyä perustehtävään eli opettamiseen sekä lapsen ja nuoren kasvun tukemiseen.

Koulutuksen perusrahoitus on saatava kuntoon kaikilla koulutusasteilla. Perustaitojen varmistaminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään uusilla lisämenoilla.

Oppimisessa on palattava perusasioiden äärelle. Opettajille ja rehtorille riittävät toimivaltuudet. Puhelinten ja digitaalisten laitteiden käyttöä pitää voida rajoittaa ja mahdollistaa perinteisten oppimisvälineiden käyttö. Eritasoiset oppijat on huomioitava nykyistä paremmin, jotta jokainen saa tukea haasteisiin ja vauhtia vahvuuksiin. Siksi oppimisen tuki on laitettava kuntoon ja ryhmäkokoja pitää pystyä pienentämään.

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muuta moniammatillista tukea on saatava oppilaalle nykyistä nopeammin. Tällä hetkellä on aivan liian pitkät odotusajat muun muassa lääkärin ja psykologin pakeille ja ongelmat pahenevat. Opiskeluhuollon siirryttyä hyvinvointialueille on varmistettava, että oppilaat saavat heille kuuluvat palvelut.

Oppimistulosten lisäksi olemme huolissamme nuorten keskuudessa lisääntyvästä väkivallasta ja huumeista. Väkivaltaa ei saa vähätellä, vaikka tekijänä on toinen nuori. Aikuisten on asetettava nykyistä selkeämmät rajat ja otettava enemmän vastuuta nuorten kasvatuksesta. Jämpti rajojen asettaminen ja elämän suunnan näyttäminen ovat välittämistä ja huolenpitoa.

Sofia Vikman kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen

Paula Risikko kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 28.3.2023

Muita kirjoituksia

Instagram