Työurien pidentämiseksi tarvitaan ennen kaikkea tekoja työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työelämän kehittämiseksi. Liian usein juututaan pohtimaan vain virallisen eläkeiän säätämistä tai jankkaamaan eläkeiän noston vastustamisesta. Työurakeskustelu on juuttunut parin vuoden taa Rukan hangille, missä entinen pääministeri keksi vaatia eläkeiän nostoa.
Kokoomuksen ensisijainen keino eläkkeellejäämisiän nostamiseksi ei ole yksipuolisesti eläkeiän pakkonosto, vaan nimenomaan työelämän parantaminen. Aamulehdessä (1.4) ihan muuta väittänyt Jukka Gustafssonkin tietäisi tämän oikein hyvin, jos olisi lukenut esimerkiksi Kokoomuksen vaaliohjelman.
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkisti huhtikuun alussa kannanoton paremman ja perheystävällisemmän työelämän puolesta. Kannanotossa on nostettu esiin 26 keskeistä keinoa työelämän parantamiseksi. Työelämässä pitää saada kehittää työyhteisöjen jaksamista. Työterveyshuoltoa ei pidä romuttaa vaan parantaa entisestään. Henkinen ja fyysinen jaksaminen on tärkeää. Työelämän joustoja on kehitettävä siten, että eri elämäntilanteissa olevat ihmiset saavat helpotusta elämäänsä. Työn ja perheen yhdistäminen joustavasti auttaa jaksamaan. Kun perhe voi hyvin, myös työntekijä voi hyvin.
Tärkeää on kuitenkin myös työelämän pidentäminen työuran alusta saamalla nuoret nykyistä nopeammin kiinni työelämään. Tähän on monia keinoja. Opinto-ohjaus on laitettava kuntoon ja pääsykoejärjestelmää on kehitettävä. Opintotukijärjestelmä on uudistettava siten, että se kannustaisi nopeampaan valmistumiseen ja mahdollistaisi kokopäiväisen opiskelun – varsinkin ensimmäisinä vuosina, kun oman alan töitä ei ole tarjolla.
Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Se on aina inhimillinen tragedia ja maksaa yhden nuoren osalta yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Jokainen työikäinen on pyrittävä kiinnittämään työmarkkinoille.
Olkaamme kuitenkin rehellisiä. Työurien pidentäminen myös loppupäästä on ajankohtaista, koska eliniän odote nousee koko ajan. Nyt syntyvistä tyttölapsista puolet elää yli satavuotiaiksi. Jos keskimääräistä työssäoloaikaa saadaan pidennettyä vuodella loppupäästä, tuo se valtiolle 2 miljardia euroa lisätuloja. Mistä virallisen eläkeiän nostoa hamaan tulevaisuuteen vastustava SDP aikoo sellaiset rahat kaivaa?
Työhyvinvoinnin parantaminen ei ole pehmopolitiikkaa
Valtio joutuu ottamaan tänä vuonna velkaa 8 miljardia euroa ja on velkaantuneempi kuin koskaan ennen. Julkisen sektorin kestävyysvaje on noin 10 miljardia euroa. Valtion velkaantumisen pysäyttämiseen tuo oman haasteensa se, että Suomen väestö ikääntyy EU:n kovinta tahtia. Kymmenessä vuodessa yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu ja jo viiden vuoden kuluttua Suomessa on 100 000 työikäistä vähemmän kuin nyt.
Tulevan eduskunnan tärkein tehtävä on suomalaisen hyvinvoinnin pelastaminen ja laadukkaiden palvelujen turvaaminen kestävästi, niin että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset oman hyvinvointinsa rakentamiseen ilman kohtuutonta velka- ja verotaakkaa. Päättäjien on tunnustettava tosiasiat ja kyettävä suurten haasteiden ratkaisemiseen, jotta meillä on tulevaisuudessa varaa huolehtia lapsistamme ja kasvavasta määrästä vanhuksiamme.
Yhtenä keinona talouden tasapainottamisessa ja suomalaisen hyvinvoinnin parantamisessa on käytettävä työurien pidentämistä. Alun ja lopun lisäksi työuria on pidennettävä ennen kaikkea keskeltä. Tämä työssäjaksamisen parantaminen ja ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen leimataan aivan liian usein pehmopolitiikaksi. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantaminen on kuitenkin mitä kovimmin talouspolitiikan ytimessä!
Kaikista Suomessa tehtävistä eläkepäätöksistä noin 32-40 % on työkyvyttömyyseläkepäätöksiä. Ihmiset eivät siis jaksa työelämässä viralliseen eläkeikään saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että työuria voidaan aidosti pidentää tehokkaasti vain panostamalla työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn ja työssäjaksamiseen. Katse siis Rukan hangilta tulevaisuuteen. Nyt on tekojen aika.
Lisäksi on huolehdittava siitä, että Suomeen syntyy aitoja uusia työpaikkoja. Työstä ei ole pulaa vaan palkanmaksajista. Työnteosta, yrittämisestä ja työllistämisestä on tehtävä nykyistä kannustavampaa.