Vierailin viiden muun eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenen kanssa tammikuun lopulla Libanonissa tutustumassa YK:n UNIFIL -rauhanturvaoperaatioon ja suomalais-irlantilaisen pataljoonan työhön alueella.

Olen jo aiemmin työssäni kannustanut lisää naisia etenkin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin ja vaatinut kutsuntojen ulottamista myös naisiin. Tutustuminen suomalaisten rauhanturvaajien käytännön työhön Libanonissa vahvisti käsitystäni edelleen.

Suomalaisia sotilaita osallistui kriisinhallintatehtäviin tämän vuoden tammikuussa 521, joista vain 22 oli naisia. Naisten määrän kasvattaminen sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa on tärkeää, sillä monissa tilanteissa vuorovaikutusta paikallisen väestön kanssa ei synny, mikäli partio koostuu vain miehistä. Naisrauhanturvaajan on monessa tilanteessa helpompi kommunikoida luontevasti paikallisen väestön kanssa.

Nyt naisten informointi puolustusvoimien tarjoamista mahdollisuuksista etenee. Olen tyytyväinen puolustusvoimien Pirkanmaalla toteutettavaan pilottikokeiluun, jonka tarkoituksena houkutella nykyistä enemmän naisia armeijaan.

Pirkanmaalla 5000 19–20-vuotiaalle naiselle lähetetään rekrytointikirje helmikuussa. Tällä hetkellä varusmiespalvelukseen hakee vuosittain valtakunnallisesti seitsemisen sataa naista. Toivon, että uusi rekrytointitapa voidaan laajentaa ensi vuonna koko maahan.

Ulottaisin kutsunnat myös naisiin, mutta säilyttäisin naisten palveluksen vapaaehtoisena. Kutsunnoissa tavoitettaisiin suoraan kaikki sopivan ikäiset naiset, mikä vaikuttaa kiinnostuksen lisääntymiseen ja motivoituneiden varusmiesten määrän kasvamiseen.

Naisia tarvitaan ammattisotilaiksi ja etenkin kriisinhallintatehtäviin, vaikka miespuolinen ikäluokka määrällisesti riittäisi tällä hetkellä puolustusvoimien tarpeisiin. Nykyajan teknistyvässä sodankäynnissä ja kriisialueilla on lukuisia tehtäviä, joissa aivan muut ominaisuudet kuin fyysinen voima ratkaisevat. Parhaat kyvyt ja osaajat kuhunkin tehtävään on saatava käyttöön.

Varusmiespalveluksen suorittaneet naiset pärjäävät palveluksessa keskimääräistä paremmin ja ovat motivoituneita. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista naisista noin 60 prosenttia on saanut johtajakoulutuksen. Vapaaehtoinen motivoitunut naisvarusmies on monin verroin parempi kuin vastahankainen miesvarusmies.

Suomen turvallisuutta edistetään myös rajojemme ulkopuolella. Tiivistyvän vuorovaikutuksen maailmassa maantieteellisesti kaukaisetkin konfliktit ja epävakaudet sekä terrorismi tai pakolaisvirrat heijastuvat myös Suomeen. Vastuunkantomme kansainvälisessä kriisinhallinnassa siis vahvistaa osaltaan myös Suomen turvallisuutta ja kehittää omaa puolustuskykyämme. Olosuhteita, joita monikansallisissa operaatioissa koetaan, ei ole mahdollista simuloida harjoituksissa.

Kirjoitus on julkaistu Suur-Tampere -lehdessä 12.2.2014. Eilen 26.2. norjalainen prikaatikenraali Per Arne Five kertoi Helsingissä järjestetyssä asevelvollisuutta käsitelleessä seminaarissa, että Norjan puolustusvoimiin yritetään saada huomattavia määriä lisää naisia. Hänen mukaansa monet parhaista sotilaista ovat naisia, eikä armeijalla ole varaa menettää heitä. Five sanoi, että modernissa armeijassa tarvitaan naisten tyypillisesti hyvin hallitsemia taitoja, kuten kulttuurien ymmärrystä, sosiaalista lahjakkuutta ja korkeaa etiikan tajua.