Kansanedustajuus on ammattityötä

Kannustava Suomi taittaa velkaantumisen

Euroopan komission viime viikolla julkistama ennuste povaa euroalueelle 1,2 prosentin kasvua kuluvalle vuodelle. Euroopan talouden tervehdyttämiseksi tehdyt vaikeatkin ratkaisut ovat kantamassa hedelmää.

Suomen tilanne on kuitenkin montaa muuta euromaata vaikeampi. Suhdannekriisin ohella Suomen taloutta haittaa väestön ikääntymisestä aiheutuva kestävyysvaje, eli pysyvä tulojen ja menojen epäsuhta.

Rakennekriisi ravistelee myös taloutemme kivijalkoja. Parhaina vuosinaan Nokia vastasi neljästä prosentista bruttokansantuotteestamme. Nykyisiin tuloihin nähden ylimitoitetulle hyvinvoinnille on jatkossa entistä vähemmän maksajia, kun yhä useampi suomalainen siirtyy eläkkeelle ja yhä harvempi astuu tilalle työelämään.

Suomen osalta komission kasvuennuste yltää vain nipin napin plussan puolelle 0,2 prosentin kasvulla. Vain Slovenian ja Kyproksen osalta kasvu on Suomea hitaampaa.

Kestävän pohjan luominen uudelle kasvulle onnistuu pitkällä aikavälillä vain toimimattomia rakenteita uudistamalla. Kunta- ja soteuudistus on vietävä maaliin, kuntien normitalkoita on jatkettava ja työurien pidentämisessä on onnistuttava. Näiden pitkällä tähtäimellä vaikuttavien toimien ohella huolestuttava velkaantumiskehitys on taitettava laskuun nopeasti.

Pelkkä kasvu ei riitä korjaamaan ongelmia. Ikäviltä leikkauksilta ja sopeutuspäätöksiltä emme voi välttyä. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että velkaantumisen taittaminen vaatisi vielä kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimet jo päätettyjen yli viiden miljardin leikkausten ja veronkorotusten lisäksi.

Suomen vahvuus on se, että talouden korjaamiseksi tarvittavat keinot ovat omissa käsissämme. On tärkeää, että hallitus vastaa haasteeseen maaliskuun kehysriihessä ja tekee välttämättömät päätökset. Lisäksi on katsottava yhdessä eteenpäin ja asetettava tavoitteemme yli vaalikausien tai hallitus-oppositiorajojen. Useiden vaalikausien aikana syntynyt velkaperintö vaatii korjaantuakseen vuosien työn.

Hiljattain kuulimme viisaita oppeja siitä, minkälaisia ratkaisuja Suomessa pitäisi tehdä uuden kasvun edellytysten luomiseksi ja talouskriisiin vastaamiseksi. Professorit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola luovuttivat hallitukselle asiantuntija-arvionsa Suomen talouden korjaussarjasta.

Talousviisaiden viesti on se, että myös veropolitiikka on valjastettava rohkeasti kasvun moottoriksi. He muistuttavat, että julkisen sektorin koko on liian suuri nyky-Suomen veronmaksukyvylle eikä verotuksen kiristämiseen ole kasvutavoitteen takia varaa. Viesti siitä, ettei verotuksen kiristämisestä ole kestävyysvajeen kutistajaksi, pitää ottaa vakavasti.

Korkeat veroasteet eivät takaa hyvinvoinnin lisääntymistä. Päinvastoin, erityisesti työhön ja yrittäjyyteen kohdistuvat verot heikentävät suomalaisten kannustimia ahkeruuteen, työn tekoon ja muiden työllistämiseen. Professorit painottavatkin asiantuntija-arviossaan, että ansiotuloveroa, yritysveroa ja pääomatuloveroa tulisi keventää, jotta vaikutukset kansantaloudelle olisivat positiivisia. Arvioon on helppo yhtyä. Lannistavan Suomen sijasta tarvitaan kannustava Suomi, joka innostaa suomalaiset rakentamaan yhteistä kasvua omalla työllään.

Lopulta kuitenkin on niin, että Suomi ratkaisee ongelmansa vain ja ainoastaan työtä tekemällä. Siksi suomalaisen työn pitää aina olla kannattavaa.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.3.2014

Muita kirjoituksia

Instagram