Euroopan unionin tuomioistuin teki viime viikolla päätöksen, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada toisella äitiysvapaallaan palkkaa, vaikka työntekijä ei olisi palannut ensimmäisen äitiysvapaan jälkeen työhönsä. Suomessa miesvetoinen ay-liike ehkä taputti käsiään, mutta Yrittäjänaiset ei.
Lasku päätöksestä lankeaa äidin työnantajille ja on kallis taakka naisvaltaisille yrityksille sekä nuorille naisille. Työnantajat toki saavat Kelalta takaisin suurimman osan maksamastaan äitiysvapaan palkasta, mutta kaikkia vanhemmuudesta työnantajalle koituvia kuluja ei korvata. Perhe-elämän vaiheisiin liittyvät kustannukset aiheuttavat yhä työnantajille äitiydestä johtuvan yllättävän kustannusriskin. Yhdistettynä vanhemmuuden kustannusten epätasaiseen jakautumiseen tuomioistuimen päätös siis vaikeuttaa entisestään ennen kaikkea nuorten naisten työllistymistä, urakehitystä ja mahdollisuuksia vakituiseen työsuhteeseen sekä heikentää osaltaan naisvaltaisten alojen palkanmaksukykyä.
Vanhemmuuden kustannusten nykyistä tasaisempi jakaminen olisikin toteutettava viipymättä. Asiasta päätetään kuitenkin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa eikä niiden päättävissä pöydissä juurikaan naisia istu. Tämä ei liene vähäisin syy siihen, miksi vanhemmuuden kustannusten jakamisen tavoite on juuttunut lähinnä juhlapuheisiin ja selvityksiin.
Asenteissa on korjaamiseen varaa myös muualla kuin työmarkkinapöydissä. Vahingollisia ovat kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) kaltaisten lainsäätäjien asenteelliset ja jopa laittomat kommentit, joiden mukaan työnantajan kannattaa valita mieluummin nuoria miehiä kuin nuoria naisia juuri äitiriskin takia. Sammakoiden sijaan meidän päättäjien soisi keskittyvän asenteiden ja asioiden muuttamiseen, ei vahingollisten asenteiden pönkittämiseen.
Lakipykälien lisäksi vanhemmuuden vastuun jakaminen on mitä suurimmassa määrin asennekysymys – samaan tapaan kuin vaikkapa ikääntyvien asema työmarkkinoilla. Ikääntyvien työntekijöiden arvostusta ja asemaa ei voida korjata pelkillä lakipykälillä vaan asenteiden on myös muututtava. Usein laki toimii kuitenkin asenteita ohjaavana elementtinä. Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainvapaiden jakaminen kummankin vanhemman kesken on muuttanut työnantajien asenteita kannustavammaksi, minkä ansiosta myös isät yhä useammin hoitavat lapsia kotona.
Nykyinen hallitus on toiminut naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Kotihoidontuki on päätetty jakaa molempien vanhempien kesken. Joustava hoitoraha puolestaan kannustaa vanhempia työhön palaamiseen mahdollistamalla osa-aikaisen työnteon lasten ollessa pieniä. Nykytila ei kuitenkaan vielä ole tavoitetila eikä olemassa olevia työelämän ongelmia pidä ainakaan hyväksyä annettuina. Vanhemmuuden kustannusten kasaantuminen äidin työnantajalle ei ole pelkästään naisiin kohdistuva kysymys vaan myös merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Koulutettuja ja osaavia naisia ei ole varaa jättää työelämässä reserviin.
Vanhemmuuden kustannusten eri mallien jatkuva selvittäminen ei enää riitä. Hallitus linjasi rakennepaketissaan, että se jatkaa asian arviointia työmarkkinajärjestöjen kanssa. Selvitys eri malleista ja niiden kustannuksista on tehty. Asiasta on tehtävä päätöksiä. Juhlapuheet on pidetty, on tekojen aika.
