Kevään kehysriihessä hallituksen on sovittava akuuteista lisätoimista valtion velkasuhteen kääntämiseksi laskuun. Hallitukselta vaaditaan myös kaukonäköisyyttä tarttua pidemmän aikavälin ongelmaan, jota kutsutaan julkisen talouden kestävyysvajeeksi. Ikäihmisten määrä nousee ja työikäisten määrä laskee, mistä seuraa epäsuhta julkisen talouden tulojen ja menojen välillä jo ilman nykyistä maailmantalouden epävarmuuttakin.
Kaikki keinot työurien pidentämiseksi on otettava käyttöön, joten kannatan yhtenä keinona muiden joukossa vanhuuseläkkeen alarajan nostoa 63 vuodesta 65 vuoteen. Valtiontalouden ja myös eläkejärjestelmän kestävyyden haasteet ovat niin suuria, ettei meillä ole varaa sulkea yhtä keinoa työurien pidentämiseksi kokonaan pois valikoimasta.
Nuorempia sukupolvia kohtaan on oikeudenmukaista tehdä korotus mahdollisimman pian, koska se on kuitenkin edessä. Korotuksen kaltaiset pitkän tähtäimen rakenteelliset uudistukset helpottavat hieman painetta tehdä nopean aikavälin sopeutustoimia ja leikkauksia valtiontalouteen.
Eläkeikä voitaisiin sitoa elinajanodotteeseen, jotta hyvinvointiyhteiskunta palveluineen olisi kestävämmällä pohjalla. Odotukset eliniästä pohjoismaissa ovat hyvin samankaltaisia. Silti Suomessa jäädään eläkkeelle selvästi aiemmin ja ollaan eläkkeellä keskimäärin kolme vuotta kauemmin kuin muissa pohjoismaissa. Hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palveluiden rahoittamiseksi on selvää, että eläkeiän on noustava, kun ihmisten elinikä pitenee.
Nuorten työllistymistä ja eläkeikää ei pidä asettaa vastakkain. Työn määrä ei ole vakio vaan työ luo uutta työtä. Uutta kasvua ruokkivien toimenpiteiden avulla on huolehdittava siitä, että Suomeen syntyy lisää aitoja työpaikkoja. Hallitus on myös sitoutunut toteuttamaan nuorisotakuun. Se turvaa vuoden 2013 alusta jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta.
On hyvä huomata, että vanhuuseläkkeen alarajan nosto 63 vuodesta 65 vuoteen ei tarpeellisuudestaan huolimatta koske niitä, jotka nytkään eivät jaksa työssään eläkeikään saakka. Noston myötä työura pitenee terveiden ja työssään jaksavien osalta. Loppupään lisäksi työuria on pidennettävä alusta saamalla nuoret nykyistä nopeammin työelämään ja keskeltä parantamalla työssäjaksamista.
Kaikista eläkepäätöksistä n. 32 prosenttia on työkyvyttömyyseläkepäätöksiä. Työuria pidennetään tehokkaasti panostamalla työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Työhyvinvoinnin parantaminen ja työn ja perheen yhdistämisen helpottaminen eivät ole pehmopolitiikkaa vaan talouspolitiikan ytimessä. Valtiontalouden lisäksi ne tietysti vaikuttavat suuresti yksittäisen työntekijän elämään.
Valtion budjetin tasapainottamisessa ja pidemmällä tähtäimellä julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamisessa työurien pidentämisellä on tärkeä merkitys. Työurien pidennys yhdellä vuodella parantaisi valtiovarainministeriön laskelmien mukaan julkisen talouden tasapainoa kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Eläketurvakeskus on laskenut, että pelkästään vanhuuseläkeiän nostaminen kahdella vuodella toisi työuriin pidennystä 0,7 vuotta. Rukan hangille juuttuneessa eläkekeskustelussa on aika kääntää katse tulevaisuuteen. Nyt on tekojen aika.
