(Lisätty 8.4. ) Pirkanmaan ja Tampereen Kokoomusnuoret ja Kokoomusopiskelijat: Sofia Vikman eduskuntaan 2011
TIEDOTE 31.3.2010
Kokoomuksen Sofia Vikman ehdolle eduskuntaan
Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan maakuntavaltuutettu Sofia Vikman tavoittelee ehdokkuutta eduskuntavaaleissa Pirkanmaan Kokoomuksen listalta. Vikman perustelee ehdokkuuttaan mm. kunnallisilla ja seudullisilla luottamustoimillaan ja kokemuksellaan kokoomuksen järjestö- ja eduskuntatyöstä.
”Vaikuttaminen vaatii osaamista ja politiikan tietotaitoa sekä tahtoa kantaa vastuuta yhteisistä asioistamme vielä muutaman kymmenen vuoden kuluttuakin. Eduskunnassa on heti tiedettävä mitä tekee, mikäli siellä haluaa oikeasti vaikuttaa. Nyt tarvitaan uutta henkeä ja tekoja”, sanoo Vikman.
Koulutukseltaan Vikman on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja on kansanedustajan avustajan työstään opintovapaalla valmistuakseen maisteriksi kesällä 2010.
26-vuotias Vikman on koulutuksensa ja työkokemuksensa puolesta politiikan ammattilainen ja pyrkii eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa tosissaan. Pohjatyötä on tehty aina lähtien vuoden 2008 kunnallisvaaleista, joissa Vikman oli ensiyrittämällä koko maassa kokoomuksen alle 30-vuotiaiden äänikuningatar yli 700 äänellä. Eurovaaleissa 2009 ääniä kertyi jo huikeat yli 4000.
Valtuustossa Vikman on profiloitunut erityisesti koulutuksen, osaamisen, yrittäjyyden ja palvelutuotantorakenteiden uudistamisen sekä viihtyisän kaupunkiympäristön puolestapuhujana.
Pirkanmaan Kokoomus nimeää eduskuntavaaliehdokkaansa ylimääräisessä piirikokouksessaan 3.6.2010.
Julkisuudessa velloneessa lukukausimaksukeskustelussa on sekä epähuomiossa että tahallaan sorruttu virheellisiin väittämiin.
Jokaisella on oltava varallisuuteen katsomatta mahdollisuus opiskeluun niin pitkälle kuin omat kyvyt ja into riittää. Tämä on koko hyvinvointiyhteiskuntamme menestyksen edellytys. Opetusministeri Henna Virkkunen ja hallitus ovat toistuvasti sanoneet ei lukukausimaksuille. Hyvä niin.
Suomalaisille opiskelijoille ei saa jatkossakaan tulla lukukausimaksuja. Tämä on myös kokoomuksen kanta. Maksujen periminen suomalaisopiskelijoilta olisi lisäksi uuden yliopistolain vastaista.
Keskustelua ovat herättäneet erityisesti kaksi opetusministeriön työryhmää, joista toinen pohti koulutusvientiä ja toinen opintojen nopeuttamista. Vaikka työryhmät voivat toimeksiantojensa rajoissa tehdä haluamiaan ehdotuksia, mitään ”lukukausimaksutyöryhmää” ei ole opetusministeriön toimesta asetettu.
Hallituksen on välttämätöntä selvityttää päätöksenteon tueksi eri vaihtoehtoisia malleja ja niiden seurauksia. Poliittisten päätösten ja arvovalintojen aika on, kun erilaiset vaihtoehdot ja taustatiedot on tuotu esiin. Olisi kummallista, jos ministeri pyrkisi etukäteen sensuroimaan työryhmien työtä.
Koulutusvientistrategiaa pohtinut työryhmä esitti, että seuraava hallitus punnitsisi koulutuksen maksullisuuden laajentamista lukukausimaksujen osalta. Kyseeseen tulee nimenomaan lukukausimaksujen periminen ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.
Kun ulkomaalaisilta voidaan periä lukukausimaksut, pitää valmistumisen jälkeen Suomeen töihin jääville palauttaa maksut esimerkiksi verohelpotuksin. Väestömme ikääntyessä vauhdilla on perusteltua kannustaa kouluttamaamme työvoimaa jäämään maahamme töihin ja veroja maksamaan.
Sinivihreän hallituksen ja opetusministeri Virkkusen kanta on selvä. Pelkoa lukukausimaksuista suomalaisille opiskelijoille ei ole. Tämä ei näytä kaikille menevän perille, kun maksuilla halutaan politikoida
Kiinnitin jo kesällä 2008 Aamulehdessä huomiota koululaistemme huolestuttavasti kaventuneisiin kielivalintoihin. Asia on jälleen erityisen ajankohtainen, koska peruskoulun tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä jättää esityksensä vappuna.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan nyt olisi aika luopua pakollisesta ruotsista ja tehdä siitä valinnainen aine peruskoulussa.
Koponen kiteyttää asian kieltämättä osuvasti sanoessaan, että ruotsista on tullut tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä ani harva kykenee opiskelemaan peruskoulussa yhtä aikaa kolmea vierasta kieltä. Englannin laaja opiskelu taas on ymmärrettävää, koska siitä on tullut maailman kieli myös työelämässä.
Työelämä kansainvälistyy vauhdilla. Akateemisessa maailmassa kansainvälisyys on itsestäänselvyys. Lisäksi hyvä kielitaito on nykyisin tärkeä myös ammatillisella puolella. Ammatinharjoittamiseen ei enää riitä vain oman alansa erityistaitojen hallitseminen. Englannin kielen asema vahvistuu jatkuvasti, mutta myös muiden maailman kielten osaamiselle on tulevaisuudessa yhä kasvavaa kysyntää.
Koponen ehdottaa, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla valittavaksi vähintään kolme eri kieltä, joista yksi olisi toinen kotimainen kieli eli ruotsi tai suomi. Näistä kolmesta kielestä oppilaan tulisi valita vähintään kaksi kieltä, joita alettaisiin lukea jo alaluokilla 1–6.
Englanti ja ruotsi siis säilyisivät valinnan mahdollisuuksina, mutta niiden rinnalle tulisi kirjo muitakin kieliä.
Pienen maan on käytettävä koulutusresurssinsa viisaasti ja hyväksyttävä, että suomella ja ruotsilla pärjää maailmalla huonosti. Toivottavasti pikkuhiljaa osaamme katsoa kieltenopetusta nykyistä laajemmin maamme osaamisen, viennin ja työelämän näkökulmasta.
