Julkisuudessa velloneessa lukukausimaksukeskustelussa on sekä epähuomiossa että tahallaan sorruttu virheellisiin väittämiin.

Jokaisella on oltava varallisuuteen katsomatta mahdollisuus opiskeluun niin pitkälle kuin omat kyvyt ja into riittää. Tämä on koko hyvinvointiyhteiskuntamme menestyksen edellytys. Opetusministeri Henna Virkkunen ja hallitus ovat toistuvasti sanoneet ei lukukausimaksuille. Hyvä niin.

Suomalaisille opiskelijoille ei saa jatkossakaan tulla lukukausimaksuja. Tämä on myös kokoomuksen kanta. Maksujen periminen suomalaisopiskelijoilta olisi lisäksi uuden yliopistolain vastaista.

Keskustelua ovat herättäneet erityisesti kaksi opetusministeriön työryhmää, joista toinen pohti koulutusvientiä ja toinen opintojen nopeuttamista. Vaikka työryhmät voivat toimeksiantojensa rajoissa tehdä haluamiaan ehdotuksia, mitään ”lukukausimaksutyöryhmää” ei ole opetusministeriön toimesta asetettu.

Hallituksen on välttämätöntä selvityttää päätöksenteon tueksi eri vaihtoehtoisia malleja ja niiden seurauksia. Poliittisten päätösten ja arvovalintojen aika on, kun erilaiset vaihtoehdot ja taustatiedot on tuotu esiin. Olisi kummallista, jos ministeri pyrkisi etukäteen sensuroimaan työryhmien työtä.

Koulutusvientistrategiaa pohtinut työryhmä esitti, että seuraava hallitus punnitsisi koulutuksen maksullisuuden laajentamista lukukausimaksujen osalta. Kyseeseen tulee nimenomaan lukukausimaksujen periminen ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Kun ulkomaalaisilta voidaan periä lukukausimaksut, pitää valmistumisen jälkeen Suomeen töihin jääville palauttaa maksut esimerkiksi verohelpotuksin. Väestömme ikääntyessä vauhdilla on perusteltua kannustaa kouluttamaamme työvoimaa jäämään maahamme töihin ja veroja maksamaan.

Sinivihreän hallituksen ja opetusministeri Virkkusen kanta on selvä. Pelkoa lukukausimaksuista suomalaisille opiskelijoille ei ole. Tämä ei näytä kaikille menevän perille, kun maksuilla halutaan politikoida