Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet jatkuvasti noin 20 vuoden ajan. Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet, samoin heikon osaamisen oppilaiden määrä.
Samalla kouluarvosanoissa on nähtävissä inflaatiota. Alimpia arvosanoja ei enää juuri anneta, mutta annettujen kymppien määrät ovat kolminkertaistuneet.
Arviointikriteerien tulkinta voi vaihdella kunnittain. Oppilaat voivat saada eri kouluissa hyvin erilaisia arvosanoja, vaikka heidän osaamisensa olisi samalla tasolla. Näin ei saa olla. Arvosanaan pitää voida luottaa.
Opettajat haluavat tietenkin arvioida yhdenvertaisesti ja luotettavasti. He ovat vaatineet arvioinnin selkeyttämistä jo vuosia. Nyt toteutamme heidän toiveensa.
Ratkaisumme on osaamistakuu. Se tarkoittaa, että peruskouluihin laaditaan kansallisesti yhtenäiset toimintamallit varmistamaan, että jokainen lapsi oppii luku-, lasku- ja kirjoitustaidon kaltaiset perustaidot.
Sidomme oppilaiden arvioinnit selkeästi opetussuunnitelman tavoitteisiin. Näin lisäämme arvioinnin läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Armovitoset eivät ole lopulta kenenkään etu.
Jokaisen oppiaineen tavoitteiden, sisältöjen ja arviointikriteereiden pitää muodostaa selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Erityisesti hylätyn ja hyväksytyn arvosanan rajaa sekä vähimmäisosaamisen määritelmää pitää tarkentaa. Siten osaamistakuu auttaa tunnistamaan, jos oppilas ei ole saavuttamassa riittävää osaamista. Näin hänelle voidaan antaa kaikki se tuki, johon hän on oikeutettu.
Osaamistakuu täydentää ja vahvistaa tällä kaudella tekemäämme perusopetuksen vahvistamista. Olemme muun muassa vahvistaneet peruskoulun rahoitusta 200 miljoonalla eurolla, kieltäneet kännykät oppitunneilta, lisänneet oppitunteja perustaitojen vahvistamiseksi sekä uudistaneet oppimisen tuen.
Me haluamme, että oppimisen ilo kasvaa kannustuksesta ja oikea-aikaisesta tuesta. Haluamme varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus oppia toteutuu.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada peruskoulusta sellaiset taidot, joiden varaan hän voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Kun perustaidot ovat kunnossa, tie jatko-opintoihin ja työelämään on sujuvampi.
Panostuksia silti tarvitaan myös myöhemmässä vaiheessa polkua. Esimerkiksi korkeakoulujen kapasiteetti ei nykyisellään riitä ottamaan vastaan läheskään kaikkia nuoria, jotka haluavat suorittaa tutkinnon. Siksi rahoitamme ensi syksyksi huomattavasti uusia aloituspaikkoja, pääosin ensikertalaisille. Tampereen korkeakouluihin lisäpaikkoja tulee yhteensä yli sata.
Ja jos nuori jää ilman korkeakoulupaikkaa, opintosetelimme oikeuttaa hänet suorittamaan opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa maksutta.
Nuorten on päästävä koulutuksen kautta töihin. Siivitämme tietä panostamalla 50 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, joka madaltaa työnantajan kustannuksia, kun hän palkkaa nuoren työntekijän.
Tampereella on käytössä vastaavan kaltainen kesätyöseteli, joka kannustaa työnantajia nuorten palkkaamiseen. Seteleiden määrä nostettiin tänä vuonna ja kysyntä on ollut vilkasta. Kesäyrittäjyysseteli puolestaan kannustaa tamperelaisia nuoria kokeilemaan siipiään yrittäjänä.
Kevään kehysriihessä päätimme palkata valtionhallintoon 500 kesätyöntekijää tai harjoittelijaa. Samalla rohkaisemme yrityksiä palkkaamaan lisää nuoria, koska ensimmäinen työkokemus on usein nuorelle ratkaisevan tärkeä osaamisen kerryttämisen, työelämään siirtymisen ja tulevaisuususkon kannalta.
Lisäksi varasimme 15 miljoonaa euroa pilotteihin nuorisotyöttömyyden vähentämiseen Suomen suurimmissa kaupungeissa, Tampere tietysti mukaan luettuna. Nuoret pitää saada koulutuksen kautta töihin, koska lopulta Suomen tulevaisuus riippuu siitä, miten nuorilla menee.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 8.6.2026
