Kiinnitin jo kesällä 2008 Aamulehdessä huomiota koululaistemme huolestuttavasti kaventuneisiin kielivalintoihin. Asia on jälleen erityisen ajankohtainen, koska peruskoulun tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä jättää esityksensä vappuna.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan nyt olisi aika luopua pakollisesta ruotsista ja tehdä siitä valinnainen aine peruskoulussa.
Koponen kiteyttää asian kieltämättä osuvasti sanoessaan, että ruotsista on tullut tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä ani harva kykenee opiskelemaan peruskoulussa yhtä aikaa kolmea vierasta kieltä. Englannin laaja opiskelu taas on ymmärrettävää, koska siitä on tullut maailman kieli myös työelämässä.
Työelämä kansainvälistyy vauhdilla. Akateemisessa maailmassa kansainvälisyys on itsestäänselvyys. Lisäksi hyvä kielitaito on nykyisin tärkeä myös ammatillisella puolella. Ammatinharjoittamiseen ei enää riitä vain oman alansa erityistaitojen hallitseminen. Englannin kielen asema vahvistuu jatkuvasti, mutta myös muiden maailman kielten osaamiselle on tulevaisuudessa yhä kasvavaa kysyntää.
Koponen ehdottaa, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla valittavaksi vähintään kolme eri kieltä, joista yksi olisi toinen kotimainen kieli eli ruotsi tai suomi. Näistä kolmesta kielestä oppilaan tulisi valita vähintään kaksi kieltä, joita alettaisiin lukea jo alaluokilla 1–6.
Englanti ja ruotsi siis säilyisivät valinnan mahdollisuuksina, mutta niiden rinnalle tulisi kirjo muitakin kieliä.
Pienen maan on käytettävä koulutusresurssinsa viisaasti ja hyväksyttävä, että suomella ja ruotsilla pärjää maailmalla huonosti. Toivottavasti pikkuhiljaa osaamme katsoa kieltenopetusta nykyistä laajemmin maamme osaamisen, viennin ja työelämän näkökulmasta.