Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus voi rakentua vain ahkerien yrittäjien ja menestyvien yritysten varaan. Yrittäjien riskinotto, kasvuhakuisuus ja työ on keskeistä Suomen talouskasvun vauhdittamisessa.

Pienten ja keskisuurten yritysten rooli on merkittävä. Maassamme on reilut 300 000 yrittäjää ja yrityksistä yli 95 prosenttia on alle 10 henkilöä työllistäviä. Pk-yritykset muodostavat Suomen BKT:sta jopa noin 40 prosentin osuuden.

Etenkin pk-yrityksille ja yrittäjille tärkeät uudistukset esimerkiksi verotukseen ja työmarkkinoille ovat odottaneet liian kauan. Nyt Orpon hallitus on tehnyt tähän suunnanmuutoksen.

Vuodesta 2027 alkaen yhteisövero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin. Tästä hyötyy jokainen yritys koosta riippumatta. Matalampi yhteisövero tarjoaa yrityksille uusia kasvun, riskinoton ja investointien mahdollisuuksia ja luo edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle.

Palkansaajien verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa hallituskauden aikana tarkoittaa kuluttajien vahvempaa ostovoimaa.

Orpon hallitus on tehnyt työmarkkinoille uudistuksia, jotka esimerkiksi muissa Pohjoismaissa oli tehty jo aikoja sitten. Yksi keskeinen uudistus on paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin.

Se mahdollistaa paikallisen sopimisen noin 70 000 yrityksessä ja lukuisille työntekijöille, jotka olivat aiemmin eriarvoisessa asemassa järjestäytyneisiin yrityksiin nähden.

Yrittäjien ja pk-yritysten asemaa parantaa myös syksyn aikana eduskuntaan saapuva hankintalaki. Sen myötä pienet yritykset pääsevät osallistumaan selvästi nykyistä paremmin julkisiin hankintoihin, joita tehdään vuosittain jopa noin 40 miljardin euron edestä.

Hallitus keskittyy myös yritysten kasvun esteiden purkamiseen. Nykyisellään esimerkiksi rahoituksen saannin ongelmat sekä monin paikoin ylikireä sääntely hankaloittavat yritysten toimintamahdollisuuksia. Puramme sääntelyä eri sektoreilla ja tarkastelemme pankkisääntelyn uudistamista rahoituksen saatavuuden parantamiseksi.

Lisäksi poistamme takaisinottovelvollisuuden alle 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä ja nostamme yhteistoimintalain soveltamisrajan 50 henkilöön.

Näillä ja lukuisilla muilla teoilla vahvistamme yritysten rohkeutta työntekijöiden palkkaamiseen ja edistämme kasvun edellytyksiä. Paljon on jo tehty, mutta lisää tekoja tarvitaan. Vain vahva yrityskenttä voi turvata suomalaisen työn ja hyvinvoinnin.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 1.10.2025.