Suomessa tehdään töitä, maksetaan veroja ja säästetään, jotta voidaan rakentaa turvallista tulevaisuutta itselle ja läheisille. Siksi on aiheellista kysyä, onko oikein, että elämän aikana kartutetusta omaisuudesta joutuu maksamaan jälleen veroa, kun se siirtyy seuraavalle sukupolvelle.

Suomen tulisi luopua perintöverosta.

Perintö ei aina tarkoita suuria rahasummia pankkitilillä. Se voi olla lapsuuden kotitalo, suvun kesämökki, metsätila tai vuosikymmenten työllä rakennettu perheyritys. Näissä tilanteissa perillisellä ei välttämättä ole käytettävissään rahaa perintöveron maksamiseen. Pahimmillaan omaisuutta joudutaan myymään vain verojen vuoksi.

Perintöverossa on kyse myös yksilön oikeudesta määrätä omasta omaisuudestaan. Useimmiten kyse on aivan tavallisen suomalaisen ahkeralla työllään ansaitsemasta tavanomaisesta omaisuudesta, josta on kertaalleen jo verot maksettu. Ihmisen pitäisi voida päättää, miten hänen elämäntyönsä tulokset siirtyvät läheisilleen.

Erityisen ongelmallista on, että perintövero lankeaa maksettavaksi tilanteessa, jossa perhe on juuri menettänyt läheisensä. Surun keskellä omaisten pitäisi voida keskittyä läheisensä menetyksen käsittelemiseen sen sijaan, että he joutuvat huolehtimaan uuden verolaskun maksamisesta.

Perintövero määräytyy perinnön laskennallisen arvon perusteella ja tulee maksuun, vaikka perillisen tilillä ei olisi senttiäkään. Perintövero ei myöskään huomioi sitä, kuinka tärkeä tunnearvo perityllä omaisuudella voi olla. Verotuksen ei pitäisi asettaa ihmisiä tilanteeseen, jossa läheisen kuoleman seurauksena joudutaan luopumaan myös esimerkiksi yhteisestä kodista.

Varsin tavallinen ongelmatilanne syntyy, kun leski jää asumaan lasten perimään asuntoon. Perintövero tulee lasten maksettavaksi, vaikka asunto on yhä lesken käytössä eikä perintö tuo rahaa veron maksamiseen. Jos opiskelija, pienituloinen tai eläkeläinen on pakotettu ottamaan velkaa veron maksamiseen, se voi korkoineen merkitä vuosien tinkimistä arjen välttämättömistä menoista.

Orpon hallitus on ottanut askeleita perintöverotuksen keventämiseksi. Vuoden 2026 alusta perintöveron verovapaa alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Myös lahjaverotusta on kevennetty ja perintöveron maksamiseen liittyviä ehtoja helpotettu. Nämä ovat merkittäviä uudistuksia, mutta eivät vielä riitä ratkaisemaan perintöverotuksen keskeisiä ongelmia.

Kokoomuksen pitkäaikaisena tavoitteena on perintö- ja lahjaverosta luopuminen. Tavoite ei kuitenkaan ole edennyt riittävästi tällä hallituskaudella, koska hallituspuolueiden välille ei ole löytynyt yhteisymmärrystä.

Myös perheyritysten näkökulmasta kysymys on tärkeä. Suomi tarvitsee investointeja, työpaikkoja ja vahvaa kotimaista omistajuutta. Verotuksen pitää mahdollistaa yritystoiminnan jatkuvuus ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia, ei muodostaa niille tarpeettomia esteitä.

Asia on merkittävä: perheyritykset muodostavat lähes kolme neljäsosaa Suomen yrityskentästä ja työllistävät yhteensä yli puoli miljoonaa ihmistä. Kun Ruotsi luopui perintö- ja lahjaverosta vuonna 2005, yritysten kasvu nopeutui merkittävästi.

Verotus ei ole nollasummapeliä, vaan sillä on aina vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja kannustimiin. Perintöverotuksessa on kyse paitsi perheyritysten edellytyksistä työllistää myös lopulta siitä, miten yhteiskunta suhtautuu työntekoon, säästämiseen ja pitkäjänteiseen omistamiseen. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus huolehtia läheistensä tulevaisuudesta ja siirtää elämäntyönsä tuloksia seuraaville sukupolville.

Ensi vaalikaudella Kokoomuksen on nostettava perintöverosta luopuminen määrätietoisesti hallitusohjelmaan selkeäksi tavoitteeksi, joka viedään maaliin.

Suomessa jokaisen on voitava rakentaa tulevaisuutta paitsi itselle myös seuraaville sukupolville.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 26. lokakuuta 2026.