Nostimme Kokoomuksen hallitusohjelmatavoitteissa turvallisuuden yhdeksi viidestä strategisesta painotuksesta. Uhkakuvat maailmalla ja myös Suomen sisäisen turvallisuuden osalta ovat kasvaneet. Tilanne edellyttää Suomelta selkeän tavoitteellista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä konkreettisia toimia turvallisen Suomen vahvistamiseksi.
Puolustusvoimat on oman osansa säästötalkoissa tehnyt. Kun haluamme rauhaa, on puolustuksemme oltava niin uskottava, että kenenkään ei kannata Suomeen hyökätä.
Uskottava itsenäinen puolustuskyky edellyttää nykyistä enemmän rahoitusta. Samaan johtopäätökseen tuli kansanedustaja Ilkka Kanervan vetämä parlamentaarinen selvitysryhmä, jonka työskentelyyn osallistuin. Kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat nyt sopineet, että puolustusmäärärahoja korotetaan ensi vuodesta alkaen. Sovittu korotus ei kuitenkaan vielä ratkaise sitä, miten Hornetien ja merivoimien vanhenevan kaluston korvaaminen rahoitetaan seuraavina vuosikymmeninä.
Turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa on kyse viime kädessä arvoista – siitä, millaisiin arvoyhteisöihin haluamme kuulua. Kokoomuksen linja on määritellä Suomi selvästi osaksi pohjoismaista, eurooppalaista ja läntistä arvoyhteisöä.
Turvallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaista – erityisesti Suomen ja Ruotsin välistä – puolustusyhteistyötä on syvennettävä. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa tarjoaa monia hyötyjä. Suomi ei ole kuitenkaan muodostamassa Ruotsin kanssa puolustusliittoa tai sopimassa keskinäisistä turvatakuista. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö ei korvaa oman uskottavan puolustuskykymme tarvetta tai muuta kansainvälistä yhteistyötämme.
On Suomen etu, että Euroopan unionin yhtenäisyys säilyy ja unionin toimintakyky vahvistuu. On kuitenkin selvää, että EU ei tule rakentamaan Naton kanssa päällekkäistä järjestelmää.
Kokoomus on sitä mieltä, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja nostaisi merkittävästi kynnystä loukata Suomen alueellista koskemattomuutta. Jäsenyyden toteutuminen edellyttää kansalaisten, eduskunnan ja valtiojohdon tukea.
Turvallisuus lähtee kansalaisten arjen turvallisuudesta. Luottamuksen ilmapiiri, välittäminen ja toimiva yhteiskunta ovat kansalaisten turvallisuuden perusta.
Poliisille on turvattava riittävät toimivaltuudet ja voimavarat. Kansalaisten turvallisuuden tunteen kannalta on tärkeää, että poliisit ovat koko maassa läsnä ihmisten arjessa ja hädän hetkellä nopeasti paikalla myös maaseudulla. Hallinnon sijaan resurssit pitää käyttää poliisin kenttätyöhön ja tutkintaan sekä työttömien poliisien työllistämiseen.
Rikosten rangaistusten on vastattava yleistä oikeustajua. Muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikoksista sekä rattijuoppoudesta tuomittavien rangaistusten vähimmäisasteikkoja on kiristettävä. Vakavimpien rikosten vanhenemisaikaa on pidennettävä.
Perheväkivaltaa ja haavoittuviin ryhmiin kohdistuvaa väkivaltaa on torjuttava määrätietoisemmin. Kunnissa on varmistettava, että apu on jokaisen saatavissa ja yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kesken toimii.
Esimerkiksi riippuvuutemme tietoverkoista on osoittanut, miten nopeasti arjen turvallisuutemme horjuu. Suomen on pystyttävä ennakoimaan uhkia ja varautumaan myös uudentyyppisiin uhkiin, kuten terrori-iskuihin tai tietoverkkohyökkäyksiin ja -häiriöihin. Viranomaiset tarvitsevat riittävät toimivaltuudet voidakseen ehkäistä rikollisten toimintaa tietoverkoissa. Lainsäätäjän on reagoitava, kun rikollisuuden muodot muuttuvat.
Turvallisuus on laaja kokonaisuus, jonka eri osa-alueisiin tulevan hallituksen täytyy panostaa erityisellä huolella ja tarkkuudella.
Sofia Vikman
kansanedustaja
puolustusvaliokunnan jäsen
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 14.3.2015
Lue lisää: Venäjästä ja Natosta