Jokainen meistä on oman arkensa asiantuntija. Mutta mikä pätevöittää kansanedustajan ammattiin? Sen päätät 19.4. Sinä.
Työni eduskunnassa opettaa joka päivä lisää politiikasta, joka mielestäni on erilaisten ihmisten arjen kuuntelemista ja kykyä toimia heidän toiveidensa edistäjänä. Mielestäni kansanedustajan työssä ratkaisevaa on ammattitaito vaikuttaa lakeihin ja budjetteihin. Vaikuttamistyön perustana ovat arvot, ihmisten kuunteleminen ja perusteellinen asioihin perehtyminen.
Kansanedustajuus on vaativaa ammattityötä, jossa on kyse maailman muuttamisesta pala palalta paremmaksi. Se vaatii erityisosaamista, kuten jokainen erityistä ammattitaitoa vaativa työ. Soveltuva koulutus ja työkokemus tukevat ammattitaitoa.
Työhönottohaastattelua käydään parhaillaan vaalien merkeissä. Työnantajana ovat äänestäjät. Kun on töissä suomalaisilla, on työ tehtävä paremmin kuin sen itselleen tekisi. Päätöksiä on pystyttävä tekemään silloinkin, kun ne ovat vaikeita tai epäsuosittuja.
Kansanedustajaksi pyrkivän uuden ehdokkaan on aina miellettävä, että edessä on alan vaihto. Tultuaan valituksi eduskuntaan niin laulaja, missi, opettaja, lääkäri, professori kuin toimitusjohtajakin joutuu opettelemaan kokonaan uuden ammatin, jos mielii hyväksi ja vaikuttavaksi kansanedustajaksi.
Ammatinvaihto on onnistunut, kun motivoituneesta kansanedustajasta on tullut osaava vaikuttaja, joka todella kykenee muuttamaan maailmaa ja vaikuttamaan päätöksentekoon oman arvopohjansa mukaisesti. Mielestäni hyvä kansanedustaja on sellainen, jolla on tilaisuuden tullen kyky ja tahto edetä tulevaisuudessa ministeriksi.
Kansanedustajuus on päätoiminen luottamustyö, joka ei ammattimaisuudessaan vertaudu esimerkiksi kunnallispolitiikan sivutoimisiin luottamustehtäviin.
Kansanedustajan ammattitaitoon kuuluu olennaisena osana ihmisten aito kuuntelu, erilaisten elämäntilanteiden ymmärtäminen ja eri alojen asiantuntijatiedon hankkiminen päätöksenteon tueksi. Näissä on jokaisen edustajan oltava tarkkana, sillä työsopimus on katkolla neljän vuoden välein. Se on terveellistä.
Eduskuntatyössäni olen kokenut, että ikä tai sukupuoli ei ratkaise vaan se, miten ahkerasti työnsä hoitaa ja miten hyvin asiansa osaa. Pitkä elämänkokemus ei auta, jos luulee maailman olevan samanlainen kuin 30 vuotta sitten. Työssään on parhaimmillaan silloin, kun siihen on osaamisen lisäksi aito sisäinen palo ja innostus.
Politiikka on tulevaisuuden tekemistä. Suomalaisen hyvinvoinnin pelastaminen on suuri tehtävä. Turvallinen lapsuus, elämään evästävä koulutus, työllisyys ja onnellinen perhe-elämä sekä turvattu vanhuus ovat yhteisiä tavoitteitamme, joiden eteen kannattaa ponnistella. Tulevien sukupolvien piikkiin velaksi eläminen on lopetettava ja talous saatettava kestävälle pohjalle, jotta Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa.
Minut on palkittu lasten ja nuorten puolesta eniten töitä tehneenä kansanedustajana. Kun nuoret pääsevät koulutukseen ja työelämään, meillä on varaa huolehtia sukupolvista, jotka ovat Suomea rakentaneet. Siksi lasten ja nuorten asiat ovat meidän kaikkien asioita.
Uskon kannustavaan Suomeen, jossa hyvinvointi tehdään työllä. Työnteosta, yrittämisestä ja ihmisten työllistämisestä on tehtävä nykyistä kannattavampaa. Toivoa on. Tekoja tarvitaan.
Kirjoitus on julkaistu Suur Tampere -lehdessä 4.3.2015
