Kansanedustajuus on ammattityötä

Talouden kestävyys on osa kriisinsietokykyä

On selvää, että koronapandemia tai Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa eivät tule jäämään viimeisiksi Suomen kohtaamiksi kriiseiksi. Terve talous on edellytys sille, että selviämme tulevista, vielä tuntemattomista kriiseistä. Siksi meidän ei tule hyväksyä hallituksen velkalinjaa, jossa valtio ottaa lähes seitsemän miljardia euroa velkaa vuosittain vielä vuoteen 2026 ulottuvan suunnitelman lopussakin.

Nato-hakemuksen kanssa kattoremonttiin ryhdyttiin päättäväisesti, kun ukkospilvet jo siintelivät taivaanrannassa. Seuraavaksi on aika laittaa myös Suomen talous kuntoon. Talouden kriisinkestävyys on keskeinen osa kriisinkestokykyämme.

Julkinen talous on ollut yhtäjaksoisesti alijäämäinen yli vuosikymmenen. Olemme rahoittaneet julkisia menoja velalla. Hyvinvointia on lainattu tulevilta sukupolvilta. Poikkeuksellisen matala korkotaso on pitänyt siedettävää säätä yllä jo toista vuosikymmentä. Tilanne tulee muuttumaan. Korot ovat nousussa.

Harva on huomannut viimeisimmän kehysriihen suurinta yksittäistä menolisäystä. Se on julkisen talouden suunnitelmassa suuruudeltaan 760 miljoonaa euroa. Lisäys ei kohdistu poliiseihin, puolustukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin – vaan velan korkomenoihin. Velkarahalle tulee taas hinta, ja se tarkoittaa julkisen talouden riskien nopeaa kasvua.

Velkaantuminen on paisuttanut julkiseen talouteen kohdistuvia riskejä. Hallitus on ratkaissut asian kuin asian uudella velalla.

Koronan tai Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat turvallisuusmenot ovat tietenkin ymmärrettäviä ja välttämättömiä. Kaikki menolisäykset eivät kuitenkaan liity koronaan tai sotaan Euroopassa. Menoja on lisätty kaikkiaan lähes 30 miljardia euroa hallituskauden aikana. Tutkimuslaitos Etlan mukaan noin 11 miljardia euroa näistä ovat muita kuin pandemiaan tai turvallisuustilanteeseen liittyviä. Onko käynyt niin, että poikkeuksellisen tilanteen varjolla on toteutettu yleisempiä ideologisia tavoitteita?

Seuraavien hallitusten tehtävä on laittaa Suomen talous kuntoon. Tekemättömiä uudistuksia on iso liuta. Työmarkkinoita ei ole uudistettu, kuten muissa Pohjoismaissa jo vuosikymmeniä sitten. Työn verotuksemme on poikkeuksellisen kireää. Toimettomuus julkisen talouden paisuvien alijäämien edessä heikentää Suomen asemaa investointiympäristönä.

Valtiovarainministeriö laskee, että julkista taloutta pitäisi vahvistaa noin seitsemällä miljardilla eurolla, jotta Suomi ei ajaudu hallitsemattomaan velkakierteeseen. Heikkenevä ikärakenteemme kasvattaa tulojen ja menojen pysyvää epäsuhtaa joka vuosi. Menot kasvavat noin 500 miljoonalla eurolla vuosittain ilman yhtään päätöstä uusista menoista.

Keinoja julkisen talouden tasapainottamiseksi on. Etenkin työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle olisi vaikuttava toimenpide. Tavoitteeksi on asetettava 80 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen loppuun mennessä.

Julkisen talouden vahvistamisen tarve lasketaan miljardeissa. Istuvan hallituksen tekemät työllisyyspäätökset vahvistavat julkista taloutta jotain nollan ja puolen miljardin välillä. Julkiset menot tulevat olemaan tänä vuonna yhteensä 143,7 miljardia euroa.

Vastuullisen talouspolitiikan tavoitteena on ihmisten hyvinvointi ja kasvu. Kriisinkestävän taloudenhoidon tavoitteena on turvata toimivat hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. Hyvinvointi syntyy vain vireästä taloudesta, yrittäjyydestä ja ahkeruudesta. Suomen taloudenpitoon tarvitaan muutos.

Sofia Vikman

kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 28.5.2022