Kansanedustajuus on ammattityötä

Perusopetus pitää laittaa kuntoon

Joka kahdeksas nuori jättää peruskoulun vailla riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Peruskoulusta ei saisi valmistua ilman riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Perusopetus pitää laittaa kuntoon.

Jokaisen on saatava peruskoulusta jatko-opintoihin riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot. Tähän liittyy ajatus perusopetuksen osaamistakuusta. Tarvitaan yksilöllisempää peruskoulua, jossa opintojen etenemistä voidaan tukea nykyistä paremmin.

Tavoitteena on oltava, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon eli ammatillisen koulutuksen tai lukion. Ilman peruskoulun jälkeistä toisen asteen tutkintoa on vaikea nykyään työelämässä pärjätä. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta työelämän ulkopuolelle.

Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta peruskoulun ja perustaitojen vahvistamisessa. Pelkkä velvollisuuden pidennys ei tuo perusopetuksen laatuun mitään uutta ja valuu hukkaan, jos oppimisen perustan annetaan rapautua. Korona-aika toi vielä mukanaan uusia haasteita ja oppimisvajetta paikattavaksi.

Pääministeri Marin julisti elokuussa aivan oikein peruskoulun kunnianpalautuksen tarpeellisuutta. Hallituksen teot ovat kuitenkin puheiden kanssa ristiriidassa. Hallituksen mainostamat koulutuspanostukset ovat olleet merkittävältä osin määräaikaisia. Opetuksen kentällä tilanne on se, että hankehumpan sijaan tarvitaan pysyvää rahoitusta. Hallituksen hankehumppa näännyttää opettajat ja oppimistulokset eivät parane.

Hankehumpan sijaan tarvitsemme näkymän vuosiksi eteenpäin. Päiväkotien ja koulujen rakenteellisia ongelmia ei paikata vuosittaisilla hankerahoilla. Tarvitaan korjausliike pitkäjänteisyyteen ja perustaitojen oppimiseen.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksesta poistuu 140 miljoonaa euroa.  Näillä nyt päättyvillä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen jaetuilla avustuksilla on saatu palkattua lisää henkilöstöä, vahvistettua oppimisen tukea ja pienennettyä ryhmäkokoja.

Esimerkiksi Tampereella päättyvä rahoitus vastaa laskennallisesti noin 75 ammattilaisen poistumista perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Tämä näkyy muun muassa suurempina ryhmäkokoina perusopetuksessa. Koko Suomen peruskouluissa nyt päättyvä rahoitus on vastannut yli 1400 opettajan palkkoja tänä vuonna.

Tämä leikkaus sopii erityisen huonosti nykyhetkeen. Suomalaisten nuorten Pisa-tulokset laskevat. Oppimistuloksiin vaikuttavat aikaisempaa enemmän myös sukupuoli ja perhetausta. Näin ei tarvitsisi olla. Käynnissä on kehitys, johon Suomella ei ole varaa. Pienen Suomen menestyksen perusta on ollut se, että jokaisella tausta riippumatta on tasa-arvoinen mahdollisuus kouluttautua laadukkaasti.

Hallitus on osoittamassa erillisen rahan ukrainalaislasten opetukseen, kuten pitääkin. Opetusministeri Andersson laskee mielellään tämän rahoituksen korvaavan normaaliopetuksesta poistuvat resurssit. Näin se ei kuitenkaan mene. Ukrainalaislasten tarpeet ovat uusia kuluja, joiden täyttäminen ei paikkaa muiden oppilaiden tukena olleiden ammattilaisten poistumista.

Kyse on valinnoista. Hallituksella on riittänyt rahaa kovin moneen asiaan. Ensi vuodellekin esitetään 8 miljardia enemmän menoja kuin tuloja. Erikoista, että tässä kokonaisuudessa juuri peruskoulun laaturahojen annetaan leikkaantua. En suinkaan vaadi lisärahaa kaikkialle, mutta koulutuksen perustaa ei ole varaa rapauttaa, vaan sitä on vahvistettava.

Sofia Vikman

kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 19.9. 2022

Muita kirjoituksia

Instagram