Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne nosti kissan pöydälle. Suomessa toimii 11 tunnettua katujengiä, joissa on jäseniä noin 200.  Jäsenistöstä ylivoimainen enemmistö on täysi-ikäisiä ja nimen sekä etnisyyden perusteella 95 % on ulkomaalaistaustaisia.

Kun on saanut seurata moottoripyöräjengien rantautumista, kehittymistä ja levittäytymistä yhteiskunnan eri toimialoille maassamme, on odotettavissa, että katujengit tulevat kasvamaan ja leviämään myös muualle kuin pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.

Kokoomus on tuonut ilmi huolensa siitä, että ilmiöön ei ole puututtu mitenkään. Sitä ei edes mainittu Sisäisen turvallisuuden selonteossa, joka esiteltiin eduskunnalle keväällä. Jo helmikuussa Kokoomuksen ”Ruotsin tie ei ole meidän: Kokoomuksen 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi” -ohjelmassa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä jengirikollisuuden torjumiseksi. Kari Tolvasen johtama työryhmä kuuli laajasti eri alojen asiantuntijoita.

Hiljaisia signaaleja on ollut riittävästi ja yhtä ”jengisotaa” käsitellään parhaillaan oikeudessa. Tilannekuva tulee kirkastaa ja ryhtyä välittömästi ennalta estäviin toimiin ennen kuin tilanne pääsee luisumaan hallitsemattomaksi, kuten on päässyt käymään eräissä ruotsin suurissa kaupungeissa. Ei ole vain kovia tai vain pehmeitä keinoja, vaan ilmiöön tulee puuttua molempien yhdistelmällä.

Lastensuojelun resurssit tulisi turvata ja toimivaltuudet tulisi päivittää. Viranomaisten välinen tiedonvaihto nuorten asioissa tulisi mahdollistaa salassapitosäännösten sitä estämättä. Rikoksia tekevien nuorten asiat tulisi keskittää yhdelle henkilölle taikka moniammatilliselle tiimille. Koulunkäynnin tukeminen ja harrastusmahdollisuuksien takaaminen sekä riittävät nuorten mielenterveyspalvelut kuuluvat myös ”pehmeiden” keinojen työkalupakkiin.

Katujengeistä irtautumista tulisi tukea Exit -toiminnolla, kuten nyt tehdään muihin jengeihin kuuluvien auttamiseksi irtautumaan rikollisista piireistä. Rikoslakiin tulisi lisätä oma koventamisperuste jengirikollisryhmiin kuuluville tai olemassa olevaa koventamisperustetta tulisi laajentaa, niin, että se kattaisi myös katujengit ja niiden jäsenenä tehdyt rikokset.

Kotoutumispolitiikka tulee uudistaa. Etujen lisäksi tarvitaan velvoitteita. Ilman velvoitteita integroituminen ei näytä toimivan. Suomen kieli, koulutus, ja työ eivät yksin riitä vieraasta kulttuurista saapuvaa, vaan hänet pitää pystyä osallistamaan yhteiskunnan toimintaan ja hänet pitää saada ottamaan vastuuta omasta kotoutumisestaan.

Katujengiongelma on yhteinen. Yllä mainitut ja muutkin edellä mainitussa ohjelmassa esiin tuodut keinot ovat vapaasti hallituksen käytettävissä. Eduskunnassa on pystytty päättämään suurella yksimielisyydellä maamme ulkoiseen turvallisuuteen liittyvistä merkittävistä linjauksista. Yhteistyöllä ja yhteisellä poliittisella tahdolla pystymme varmasti aloittamaan jengirikollisuuden torjunnan ja estämään ennalta sen kasvun ja leviämisen. Halutessamme pystymme yhdessä vaikuttamaan positiivisesti maamme sisäisen turvallisuuden kehitykseen.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 23.10.2023 ja on kaikkien pirkanmaalaisten kokoomuksen kansanedustajien yhteiskirjoitus