Tavoitteena on oltava, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Pelkkä peruskoulu ei riitä työmarkkinoilla.

Ongelmana on, että joka vuosi jopa 6000 nuorta päättää peruskoulun ilman riittäviä kirjallisia ja matemaattisia valmiuksia. Joka kahdeksas poika ei opi peruskoulussa kunnolla lukemaan. Tuhannet nuoret ovat joka vuosi vaarassa jäädä yhteiskunnasta syrjään, kun perustaidot eivät riitä toisen asteen opintoihin.

Ratkaisuna hallitus aikoo laajentaa oppivelvollisuutta toiselle asteelle. Hallitus kuvittelee, että oppivelvollisuusiän nosto ratkaisee toisen asteen keskeyttämiset.

Hallituksen keino on väärä, vaikka tavoite on oikea. Ongelmana ei ole pakon vaan riittävien perustaitojen puute. Toimet toisella asteella ovat myöhässä. Tarvitsemme panostuksia varhaisiin vuosiin ja peruskouluun.

Koulupolun perusta luodaan varhaiskasvatuksessa. Kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen vahvistaisi oppimisen edellytyksiä ja parantaisi myös varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.

Ammattilaiset tunnistavat syrjäytymisriskissä olevia lapsia päiväkodeissa jo kolmevuotiaista. Apua on saatava, kun lapsen tuen tarve huomataan.

Lastensuojelussa tehdään valtava määrä kiireellisiä sijoituksia teini-ikäisille. Se kertoo, että hyvinvointiyhteiskuntamme tuki perheelle tulee usein liian myöhään. Tiedetään, että ongelmat ovat olleet olemassa pienestä pitäen. Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen varmistaisi pääsyn hoitoon.

Ennen kaikkea tarvitsemme toimenpiteitä jo peruskoulun aikana, jotta perusta myöhemmälle koulupolulle on kunnossa. Luku-, kirjoitus- ja laskutaito ovat edellytyksiä lukiossa ja ammattikoulussa opiskeluun. Näiden puute aiheuttaa opintojen keskeyttämisiä. Tähänkään ongelmaan oppivelvollisuuden laajentaminen ei vastaa.

Tutkitusti oppimiserot alkavat kasvaa jo ensimmäisillä luokilla. Nyt hallitus käyttää suurimman voimavaran ja taloudellisen resurssin vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä sen sijaan, että pyrkisi vaikuttavuuteen jo paljon aikaisemmin. Pitäisi vaikuttaa perustaitoihin niin, ettei kukaan läpäisisi peruskoulua ilman riittäviä valmiuksia ja opintojen ohjausta.

Toimenpiteitä ja nykyistä vahvempaa oppimisen tukea on kohdistettava erityisesti niille nuorille, joilla on ongelmia peruskoulussa ja jotka ovat vaarassa pudota toisen asteen koulutuksesta. Syitä voivat olla mielenterveys- tai päihdeongelmat tai erilaiset oppimisvaikeudet.

Räätälöity henkilökohtainen tuki oikeaan aikaan on vaikuttavampaa kuin yksi ratkaisu koko ikäluokalle.

Oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen ei takaa, että tutkinto tulee suoritetuksi. Toinen aste jatkuu vielä noin vuoden siitä, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Tunnetusti kannettu oppilas ei koulussa pysy.

Laskelmien tarkentuessa asiantuntijoiden kritiikki on voimistunut. Hallituksen oppivelvollisuuden pidentämiseen varaama raha menee käytännössä kokonaan bussimatkoihin ja välineisiin, ei opetukseen tai avuntarpeessa olevien nuorten tukemiseen kohdennetusti. Vaarana on, että kun hallituksen budjetoima rahoitus ei riitä, joudutaan tinkimään opetuksen laadusta ja kasvattamaan ryhmäkokoja entisestään.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.3.2020.