Suomalaisesta koulutusosaamisesta on luotava Suomelle uusi vientiala ja kasvava tulonlähde hyvinvointiyhteiskuntamme palveluille. Koulutusviennin edistäminen oli keskeinen tavoitteemme jo, kun toimin Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtajana viime vuosikymmenellä. Nyt aihe on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Olisi jo tekojen aika.

Maineemme koulutusmaana on vahva. Koulutusviennin edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta nykylainsäädäntö ei kunnolla mahdollista sitä. On käsittämätöntä, että koulutusviennin mahdollisuuksia ei ole vielä lähdetty kunnolla hyödyntämään. Onneksi asiaan on nyt tartuttu monella rintamalla.

Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous ja tarvitsemme nopeasti uutta työllistävää vientiä. Miksi koulutus olisi hyvinvointipalveluistamme se ainoa, jota ei voisi myös myydä maailmalle? Voimmehan myydä osaamistamme esimerkiksi terveyspalveluiden muodossa.

Olisi jo aika antaa korkeakouluillemme niiden itsensä toivomat välineet ja laillinen mahdollisuus vastata maailmalla vallitsevaan koulutuskysyntään samalla, kun ehdottomasti turvaamme maksuttoman koulutuksen suomalaisille opiskelijoille.

Maailmalle on syntynyt valtavat koulutusmarkkinat. Koulutuspalveluiden kaupankäynnistä on kasvanut kymmenien miljardien eurojen arvoista liiketoimintaa, ja kasvu jatkuu.

Yli puolet kansanedustajista on allekirjoittanut lakialoitteen lukukausimaksuista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee osaajia ja lisää veronmaksajia. Suomeen valmistumisensa jälkeen töihin jäävät ulkomaalaiset voisivatkin vähentää maksamansa maksut verotuksessaan viiden vuoden kuluessa.

Korkeakoulujen rehtorit ovat todenneet, että kansainvälinen kilpailu opiskelijoista haastaisi pitämään koulutuksen tason korkealla ja parantamaan sitä. Koulutuksen on oltava laadukasta, jotta se löytää maksavia asiakkaita ja vastaa näiden odotuksiin. Laadusta hyötyisivät myös suomalaiset opiskelijat.

Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa kouluttautuminen on nytkin vain näennäisesti ilmaista. Elinkustannukset ja yleinen hintataso täällä ovat sitä luokkaa, että ilman tukia elävän opiskelijan on käytännössä oltava valmis sijoittamaan merkittäviä summia opiskeluunsa. Korkeakoulujen mukaan kaikki ilmaisen koulutuksen houkuttelemat tulokkaat eivät nyt ole varautuneet maamme elinkustannuksiin.

Suomi pärjää maailmalla korkealla osaamisella ja laadulla. Halpuudella emme globaalissa kilpailussa pärjää. Olkoon siis valttimme koulutusviennissäkin laatu ja osaaminen, joista meidät maailmalla tunnetaan.

Ikäluokkien pienentyessä ja julkisen talouden niukkuuden lisääntyessä koulutusviennistä voisi myös muodostua monen uhanalaiseksi joutuvan korkeakouluyksikön ja -opettajan työpaikan pelastus.

Koulutamme mielestämme maailman parhaita sairaanhoitajia ja insinöörejä. Tälle koulutukselle on kysyntää myös maailmalla. Nykyjärjestelmän mahdottomuus on, että rahaa ei voi ottaa edes niiltä, jotka sitä tarjoavat. Nyt maksamme koulutuksen verovaroista kaikille.

Korkeakouluillemme pitää siis pikimmiten antaa niiden odottamat välineet vastata kansainväliseen koulutuskysyntään ja tehdä koulutuksesta Suomelle uusi vientiala.