Eduskunnan käsittelyyn on syksyllä tulossa hallituksen lakiesitys, joka mahdollistaa nopeusrajoitettujen autojen käyttöönoton. Mopoauton korvaaminen nopeusrajoitetulla henkilöautolla eli kevytautolla voisi olla mahdollista aikaisintaan vuoden 2019 marraskuussa. Muutos on kannatettava ja parantaa liikenneturvallisuutta.

Kevytautolla tarkoitetaan henkilöautoa, jonka maksiminopeus on rajoitettu 45 kilometriin tunnissa sinetöidyllä rajoitinlaitteella.

Nopeusrajoitetuksi saisi muuttaa henkilöauton, joka on otettu käyttöön vuoden 2014 jälkeen, eikä kevytautolla saisi tämän jälkeenkään olla ikää kymmentä vuotta enempää. Uudehkojen henkilöautojen turvallisuusominaisuudet ovat vanhoja kehittyneempiä.

Nopeusrajoitettu auto voidaan palauttaa tavalliseksi henkilöautoksi muutoskatsastuksen kautta. Tällöin uutta ajoneuvohankintaa ei tarvita, kun nuori saa tavallisen henkilöauton ajoon oikeuttavan ajokortin täytettyään 18 vuotta.

Nopeusrajoitettu henkilöauto on tervetullut ja monessa perheessä odotettu vaihtoehto mopoautolle. Uudistus parantaa liikenneturvallisuutta.

Vaikka Suomen mopoautokanta on vain noin 9000 auton suuruinen, johtivat mopoautovahingot vuosina 2011-2015 Onnettomuustietoinstituutin mukaan 1229 henkilön loukkaantumiseen ja neljään kuolemaan.

Mopoautojen rakenteelliset puutteet nostavat jo pienillä nopeuksilla vakavien henkilövahinkojen riskiä merkittävästi. Aamulehdessä 5.5. esiteltiin mopoautokauppiaiden kanta, joka sivuutti täysin mopoautoihin liittyvät turvallisuusongelmat.

Artikkelissa ei mainittu sanallakaan ajoneuvon turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä törmäystestejä. Törmäystestit ovat pakollisia henkilöautoille, mutta mopoautoilta niitä ei vaadita. Mopoautoissa kuljettajaa suojaavat vain muovikori ja putkirunko, joiden törmäystilanteessa antama suoja on olematon verrattuna henkilöauton törmäysturvallisuuteen.

Mopoautoilta ei myöskään edellytetä jalankulkijan törmäystestiä toisin kuin henkilöautoilta, joilta edellytetään jalankulkijan suojelua mm. puskurin ja konepellin ominaisuuksissa ja muotoilussa. Mopoautojen suunnittelussa ei näitä ole samalla tavoin huomioitu.

Mopoautoista puuttuu myös kuljettajan ohjausvirheitä korjaava ESC-ajonvakautusjärjestelmä, joka parantaa auton hallittavuutta ja vähentää onnettomuuksia merkittävästi. Se on ollut pakollinen varuste Euroopassa myydyissä uusissa autoissa vuodesta 2012 ja yleinen myös tätä vanhemmissa malleissa.

Mopoautojen ja henkilöautojen jarruissa on suuria eroja. Mopoautoissa lukkiutumattomat jarrut eivät ole pakolliset. Uusissa henkilöautoissa sen sijaan ABS-jarrut ovat olleet pakolliset jo vuodesta 2005 lähtien. ABS-jarrut mahdollistavat auton ohjattavuuden jarrutuksen aikana, jolloin parhaassa tilanteessa törmäys voidaan kokonaan väistää.

Lisäksi hätäjarrutusjärjestelmä on yleistynyt pienemmissä henkilöautoissa vakiovarusteena vuodesta 2014 lähtien. Kuljettajasta riippumaton hätäjarrutusjärjestelmä aloittaa henkilöauton jarruttamisen parhaimmillaan selvästi ennen kuin mopoauton kuljettaja edes ehtii jarrupolkimelle.

Arvioiden mukaan jopa yli puolet mopoautoista on viritettyjä. Asiantuntijoiden mukaan nopeusrajoitettu henkilöauto on mopoautoa vaikeampi virittää.

Mopoautokauppiaat väittävät uutisessa virheellisesti, että EU estäisi nopeusrajoitettujen autojen käyttöönoton Suomessa. On totta, että EU:n kantana on ollut, ettei ajokortti- ja ajoneuvoluokkien määrää lisätä. Suomessa ei kuitenkaan oteta käyttöön uutta ajoneuvo- tai ajokorttiluokkaa, vaan nopeusrajoitetut autot sisällytetään nykyiseen T-luokkaan (traktori) ja niiden ajo-oikeus AM-luokkaan (mopoauto). Näin ristiriitaa EU:n kanssa ei todennäköisesti synny.

Tienkäyttäjien turvallisuus on tärkeä tavoite, ja turvallisuusarviointi on tehtävä oikean tiedon pohjalta. Faktojen punnitseminen osoittaa, että mopoautojen korvautuminen nopeusrajoitetuilla henkilöautoilla lisää turvallisuutta.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 8.6.2018