Järki voitti, kun hallituksen budjettineuvottelut päättyivät yleisen oppivelvollisuusiän korotuksen hylkäämiseen. Sen sijaan koulut saavat lisää opettajia ja rahaa, mikä on mekaanista pakkovuotta paljon parempi tapa ehkäistä koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä. Rahat osoitetaan nyt koulupudokkuuden ehkäisyyn sekä perusopetuksen kehittämiseen.

Oppivelvollisuusiän noston peruminen mahdollistaa avun suuntaamisen juuri niihin nuoriin, jotka tarvitsevat lisää ohjausta ja tukea. Samalla hallitus lisää rahoitusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetuksen koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

Vaikka taloustilanne on synkkä, hallitus luo tulevaisuudenuskoa satsaamalla nuoriin, koulutukseen ja osaamiseen. Ratkaisu on oikea, koska uuden kasvun eväät ovat osaamisessa ja sivistyksessä.

On tärkeää, että korkeakoulumme kykenevät tuottamaan Suomeen uutta työtä, uusia osaajia ja tutkimustulosten kaupallistamisen kautta uusia yrityksiä.

Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja sitoutuu pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti – enintään 150 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolitus kompensoidaan ensi vuonna kertaluonteisesti.

Valtiovarainministerin esittämät säästöt yliopistojen määrärahaan, Suomen Akatemiaan ja Tekes-rahoitukseen perutaan. Aalto-yliopiston 70 miljoonan euron lisärahoitus siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä, mikä on Tampereen yliopistoille tärkeää.

Nuorten koulutustakuun toteuttamista jatketaan varaamalla nuorille riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaa, ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kokonaisuus sekä kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja koulutuksen eri järjestämismuotoja. Oppisopimuspaikkojen tasoon satsataan 7,5 miljoonaa ja myös aikuiskoulutukseen panostetaan 20 miljoonaa kahden seuraavan vuoden aikana.

Taloudellisesti vaikeina aikoina meidän on tehtävä vastuullisia ja kipeitä säästöpäätöksiä. Osaamisen vahvistaminen ja nuoriin panostaminen on kuitenkin ainoa tie, jolla Suomi nousee ja menestyy tulevaisuudessa.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.9.2014