Kansanedustajuus on ammattityötä

Jonotus vie rahat ja terveyden

Terveydenhuolto on akuutissa kriisissä. Jopa pienten sydänpotilaiden lähettämistä ulkomaille leikkauksiin on väläytetty hoitajapulan vuoksi.

Suomen sote-järjestelmän suuret ongelmat ovat perusterveydenhuollon huono saatavuus ja hoitoketjujen katkeilu. Sote-uudistuksen rakentamisen olisi pitänyt perustua näiden kahden ongelman taklaamiseen.

Tällä hallituskaudella usko suomalaiseen hyvinvointivaltioon on romahtanut, kun keskeiset palvelut eivät toimi. Hoitajamitoituksen säätämisen jälkeenkään hallitus ei tehnyt toimenpiteitä henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi edes vanhan mitoituksen täyttämiseksi.

Hyvinvointialueet aloittivat 1.1.2023. Palveluja ei kuitenkaan ole luvassa lisää. Kukaan ei parane hoitojonossa. Tarvitaan lisää palveluja ja sujuvampaa pääsyä perustason palveluihin.

Edellisen hallituskauden sotemallissa olisi lisätty palveluja perustasolle, kun yksityiset palvelujen tuottajat olisi otettu mukaan yhteistyössä tuottamaan palveluja. Yksityisten hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa ei ole kelvannut nykyhallitukselle. Ideologiasta kärsivät nyt sairaat ihmiset.

Esimerkiksi Acutassa ei olisi tungosta, jos perusterveydenhuolto hoitaisi oman tehtävänsä. Päivystysten ruuhkissa ei ole kyse päivystysyksiköiden toiminnan ongelmista vaan koko hoitoketjun ongelmista. Usein päivystykseen hakeutuminen on seurasta siitä, että ihmisen on pakko hakeutua päivystykseen, kun apua ei ole ollut muualta saatavissa. Huonosti toimiva perusterveydenhuolto vaikeuttaa sairaiden ihmisten elämää ja kasvattaa kustannuksia.

Nykytilanteeseen vaikuttaa radikaalisti myös vanhusten hoivapalvelujen vakava tilanne. Yhä useampi ikääntynyt joutuu selviytymään kotihoidossa, vaikka hänellä on tarve ympärivuorokautiseen hoivaan.

Kotiin vietäviä palveluja on parannettava nopeasti. Nyt ikääntyneet hakeutuvat päivystyksiin, kun apua tai hoivapaikkaa ei ole muuten saatavissa.

Perusta julkisen ja yksityisen yhteistyölle palveluiden tuottamisessa saadaan, jos hyvinvointialueet laskevat avoimesti oman tuotantonsa kustannukset. Vertailun ja kilpailuttamisen tuomia parannuksia palvelujen laatuun ja kustannustehokkuuteen on hyödynnettävä. Palveluiden laatua on valvottava riittävästi laiminlyöntien välttämiseksi.

Päivystyksissä näkyvät myös hoitotakuun ylittäneet odotusajat. Esimerkiksi palvelusetelin parempi hyödyntäminen auttaa purkamaan jonoja.

Hallitus syventää entisestään terveydenhuollon kriisiä poistamalla valtaosan yksityisen puolen Kela-korvauksista muun muassa lääkärikäynneistä, fysioterapiasta, tutkimuksista ja hoidoista.

Valtio rahoitti vuonna 2020 Kela-korvauksia noin 90 miljoonalla eurolla. Tällä valtio sai potilaiden itse maksamana yli kymmenkertaisen rahoituksen terveydenhuoltoon. Kela-rahoituksen avulla on siis hoidettu yksityisellä kymmenen yleislääkärin vastaanottoa yhden julkisessa terveydenhuollossa järjestetyn käynnin hinnalla.

Jotta kansalaisten lakisääteiset palvelut voidaan turvata, tarvitaan niin julkisen, yksityisen kuin järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämistä. Peruisimme hallituksen esittämän Kela-korvauksen leikkauksen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta.

Sofia Vikman

kansanedustaja

Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 15.1.2023