Pitkin kesää on kuultu oppositiopuolueiden arvostelua hallituksen talous- ja työllisyystoimia kohtaan. Kritiikki on aina tervetullutta, mutta sen pitäisi olla johdonmukaista ja perustua tosiasioihin.

Tosiasia on, että hallituksen talouspolitiikan linja on sekä kansainvälisten että kotimaisten talousasiantuntijoiden mielestä pääosin oikea. Useammalle vuodelle jaksotettu säästöohjelma pitää menojen kasvun kurissa, mutta ei toisaalta aiheuta liian äkillistä kokonaiskulutuksen pudotusta, mikä olisi vahingollista etenkin kotimarkkinayritysten toimintaedellytyksille. Talouden tervehdyttämistavoitteista kuitenkin pidetään kiinni.

Hallituksen tärkein tavoite on se, että yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus tehdä työtä. Hyvinvointiyhteiskunta ja korkea työllisyys ovat erottamaton pari. Erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vaativat yhä vahvempia keinoja, jotta ne eivät jäisi pysyviksi ilmiöiksi.

Pitkään vaikeuksissa olleen viennin kilpailukykyä vahvistetaan madaltamalla työvoimakustannuksia. Tässä merkittävä rooli on ollut työmarkkinaosapuolilla. Etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille tärkeä paikallisen sopimisen laajentaminen on vielä jäänyt tulevina vuosina tehtäväksi, mutta senkin välttämättömyys ymmärretään laajasti.

Valtion ensi vuoden budjetti sisältää työtä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero ja kotitalousvähennyksen korottaminen parantavat osaltaan yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää.

Lisäksi veroratkaisut tukevat työllisyyttä ja ostovoimaa. Tärkeää on, että ensi vuonna tuloveronkevennykset koskevat kaikkia palkansaajia ja myös eläkeläisiä.

Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja maksukorotuksista luopuminen olivat hyviä päätöksiä. Toteutuessaan maksukorotukset olisivat heikentäneet perheiden ostovoimaa sekä työnteon kannattavuutta, ja myös säästöt julkiseen talouteen olisivat jääneet vähäisiksi.

Tänä vuonna kauppojen aukiolon vapauttaminen on lisännyt kaupan alan työllisyyttä arvion mukaan 2 500 hengellä. Aiemmin tehdyt päätökset koeaikojen pidentämisestä, takaisinottovelvoitteen keventämisestä ja määräaikaisten työsopimusten helpottamisesta parantavat mahdollisuuksia päästä töihin.

Hallituksen toimet kääntävät Suomen suuntaa kohti parempaa. On selvää, että lisää vaikuttavia toimia työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan.

Oppositiopuolueiden valitsema toimintalinja vaikuttaa olevan se, että kaikista esityksistä vedetään kohtuuttomuuksiin meneviä tulkintoja ja keskitytään draaman maksimointiin. Todellisen asian ja realististen vaihtoehtojen puute peitetään metelin määrällä. Tällainen toiminta ei auta ratkaisemaan yhteisiä ongelmia.