Jätin tämän illan kaupungin valtuustossa valtuustoaloitteen, josta enemmän alla.
Tampere edelläkävijäksi tekemään Suomen Pisa-mainetta niittäneestä perusopetuksesta vientituotetta
Maailmalla on valtavat koulutusmarkkinat, koska koulutukseen panostetaan kaikkialla. Koulutus on yksi maailman nopeimmin kasvavista bisnesalueista, ja Suomen maine koulutusosaajana on muun muassa Pisa-tulosten ansiosta maailmalla huippuluokkaa. Kansainvälisen koulun saaminen Tampereelle avaa aitiopaikan lähteä kehittämään suomalaista koulutusosaamista vientituotteeksi.
Suomalaisilla on erityisosaamista mm. koulutusjärjestelmien kehittämisessä, opettajakoulutuksessa, erityisopetuksessa, kielikoulutuksessa ja oppimiseen liittyvissä teknologioissa. Pisa-menestyksen kaupallistamista aiotaan tosissaan yrittää ja kestohittimme eli OECD:n Pisa-tutkimusohjelman menestyksemme yritetään nyt tosissaan konseptoida.
Finpron johdolla edu-liiketoiminta kootaan yhden brändin alle vientikonseptiksi. Kattobrändi ei kuitenkaan vielä yksin riitä. Vain fokusoidut huolella kehitetyt oikeat tuotteet myyvät. Siksi suomalaista koulutusosaamista on aktiivisesti lähdettävä kehittämään kansainväliseen viitekehykseen soveltuvaksi. Taantuman vuoksi ei pidä lamaantua vaan päinvastoin hakea edelleen uusia osaamisen ja kilpailun valtteja.
Tampereella valmistellaan parhaillaan seudullisena yhteistyöhankkeena toteutettavaa kansainvälisen koulun saamista kaupunkiin. Englanninkielisen koulutuksen toteutusvaihtoehdoissa on ollut esillä erityisesti kaksi mallia; koulutuksen järjestäminen kansainvälisen IB –opetussuunnitelman mukaan tai suomalaisen opetussuunnitelman käyttäminen. Nyt Tampereen kansainvälistä koulua varten kehitetään perusopetuksen mallia, joka noudattaisi suomalaisen Pisa-menestystä niittäneen opetussuunnitelman viitekehystä, mutta sisältäisi kansainvälisiä painotuksia, jotka mahdollistavat koulun vertailtavuuden ja oppilaiden liikkuvuuden kansainvälisesti.
Edellä olevan perusteella olen tänään jättänyt valtuustoaloitteen, että Tampere lähtee toimimaan aktiivisena edelläkävijänä suomalaisen koulutusosaamisen hyödyntämiseksi kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla ja selvittää mahdollisuudet liittää Tampereen kansanvälisen koulun toiminta osaksi suomalaista projektia, jossa Pisa-mainetta niittänyttä koulutusjärjestelmäämme määrätietoisesti kehitettään kansainväliseksi vientituotteeksi.
Aamulehden Moro kyseli mielipidettäni ruuhkamaksuista. Helsingin kaupunginvaltuusto näytti vihreää valoa ruuhkamaksuille tämän kuun alussa. En kannata ruuhkamaksuja Tampereelle. Sanomattakin on selvää, että Helsinki ja Tampere ovat liikennemääriltään ja olemassa olevilta joukkoliikenneratkaisuiltaan hyvin eri tasoilla. Ruuhkat ja työmatkaliikennemassat ovat pääkaupunkiseudulla aivan toista luokkaa kuin Tampereen seudulla ja keskustassa.
Viimeaikoina vellonut ruuhkamaksukeskustelu on keskittynyt autoilevien kansalaisten rankaisemiseen. Ruuhkamaksujen ripeää käyttöönottoa on vaadittu ilman, että autoilijoille on tarjottavana realistisia vaihtoehtoja. Pelkkien lisämaksujen sijaan meidän on mietittävä, miten julkisesta liikenteestä saataisiin todellinen vaihtoehto oman auton käytölle. Lisämaksun suorittaminen oman auton käytöstä ei sinänsä ole ympäristöteko, koska päästöt eivät sillä vähene. Jos ihminen sen sijaan voi vapaaehtoisesti ja mielellään valita julkisen kulkuvälineen, on se myös ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Ilmaston ja ympäristön suojeleminen vaatii johdonmukaista politiikkaa, joka luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöystävällisiin valintoihin.
Itse kuljen suurimmaksi osaksi jalan, pyörällä tai julkisilla eikä tarvetta oman auton käytölle ilmene kovinkaan usein. Kaikki eivät kuitenkaan asu keskustassa ja ymmärrän hyvin, että monille perheille autoilu on välttämätöntä. Oman auton vaihtaminen julkisiin näyttäytyy houkuttelevana vaihtoehtona vasta, kun matkanteko julkisilla on joustavaa, nopeaa ja viihtyisää sekä matkalippujen hinnoittelu on kohdallaan ja liityntäyhteydet sujuvia.
Hyvällä liikennepolitiikalla edistetään ilmastotavoitteita ja turvallisuutta. Kummankin tavoitteen kannalta on eduksi siirtää painopistettä tieliikenteestä raideliikenteeseen.
Ruuhkamaksuja perustellaan hanakasti ympäristösyillä. Nykytilanteessa Tampereella ne kuitenkin merkitsisivät lähinnä vain pakollisia lisäkustannuksia monille autoilijoille. Työmatka-autoilijoiden olisi pakko maksaa, koska järkeviä vaihtoehtoja autoilulle ei läheskään aina ole tarjolla. Näin on usein esimerkiksi monille pitkänmatkalaisille tai silloin, kun lasten heittäminen päiväkotiin vaatii useita bussivaihtoja.
Mahdollisesti toteutuessaan ruuhkamaksujen tulisi olla lisäkannustin siirtyä joustavasti, hyvin ja kattavasti toimivaan joukkoliikenteeseen eikä ylimääräinen autovero, jonka maksamiselle ei usein ole varteenotettavaa vaihtoehtoa. Nimensä mukaisesti joukkoliikenne kulkee siellä missä on joukkoja, joten Tampereen seudun kasvu luo edellytyksiä myös joukkoliikenteen kehittämiselle. Ja toisaalta toimivat joukkoliikenneyhteydet parantavat seudun kilpailukykyä ja houkuttelevuutta ihmisten ja yritysten sijoittumispaikkana.
