Kansanedustajuus on ammattityötä

Konkreettisia tekoja paremman hoidon ja sote-palveluiden puolesta

On jo pitkään ollut tiedossa, että ikääntyvässä Suomessa rahat ja etenkään henkilöstö eivät riitä entisellä tavalla järjestetyn sote-järjestelmän ylläpitoon. On tehtävä asioita uudella tavalla. Tätä työtä hyvinvointialueilla nyt tehdään edellisen hallituksen sote-uudistuksen pohjalta.

On puolestaan nykyisen hallituksen vastuulla huolehtia soten isosta kuvasta, kuten talouden turvaamisesta, henkilöstön saatavuudesta ja lainsäädännön kehittämisestä. Siksi hallitus muun muassa tukee omalääkärimallien toteutumista alueilla sekä tekee merkittävän kehityspaketin suomalaisten Kela-korvauksiin.

Hallitus on käynnistänyt ohjelman, jonka tarkoituksena on omalääkärimallin edistäminen. Hallitus ei aio valita alueiden puolesta ”yhtä ainoaa oikeaa” omalääkärimallia. Kullakin alueella on tärkeä edistää omalääkärisuhteiden syntymistä alueellisista lähtökohdista käsin. Monella alueella voi olla viisautta aloittaa siitä, että luodaan kiinteä hoitosuhde sellaisille asiakkaille, joilla on eniten palvelutarvetta. Toisilla alueilla on tärkeä edistää tiimiajattelua eli omatiimimallia. Siinä asiakkaalle kiinnitetään kokonainen tiimi ammattilaisia aina hoitajasta lääkäriin, jotka tarpeen tullen auttavat ja tukevat asiakasta. Tulevalla aluevaltuustokaudella on ensiarvoisen tärkeää, että jalkautamme omalääkärimallin käyttöön ja laajennamme sitä rohkeasti yhä useammalle Pirkanmaan asukkaalle. Näin voimme taata laadukkaan ja toimivan hoidon kaikille sitä tarvitseville. Tämä on sekä ammattilaisen, että potilaan etu.

Lisäksi hallitus on varannut 355 miljoonaa euroa valtion rahaa Kela-korvausten parantamiseksi. Hallitus on kuullut asiantuntijoita ja lausunnonantajia tarkasti. Tämän pohjalta Kela-korvausmallia on jatkokehitetty. Tuloksena on uusi ja vaikuttavampi malli.

Kela-korvattavia palveluita laajennetaan. Muun muassa gynekologien, fysioterapian, hammashoidon ja mielenterveyspalveluiden korvauksia korotetaan. Kohdennamme Kela-korvauksia sellaisiin lääkärikäynteihin, joita on usein heikosti saatavilla julkiselta puolelta. Gynekologien vastaanottokäyntien korvaustaso olisi arviolta noin 60–70 euroa käyntiä kohden. Myös hedelmöityshoitojen korvattavuus palautetaan merkittävästi korotettuna 40 prosenttiin. Tällä korjataan Marinin hallituksen leikkaus, jolla hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuus poistettiin.

Lisäksi toteutamme määräaikaisen kokeilun, jossa Kela-korvauksia kohdennetaan yli 65-vuotiaiden lääkärikäynteihin. Yli 65-vuotiaille suunnitellaan siis valtakunnallista valinnanvapauskokeilua, jossa yksityisen yleislääkärin vastaanotolle pääsisi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla (tänä vuonna noin 28 euroa). Kokeilu kattaa myös tärkeimmät laboratoriokokeet. Tutkimuksille ja näytteenotolle asetetaan hintakatot, jolloin määritellyistä tutkimuksista ja näytteenotosta asiakkaalle korvattaisiin puolet enimmäishinnasta.

Kokeilu on erittäin positiivinen uutinen monelle suomalaiselle.  Eläköityessään monet poistuvat työterveyshuollon piiristä, eikä ikääntyneillä tavallisesti ole mahdollisuutta hankkia terveysvakuutusta niiden ehtojen tai hinnan vuoksi. Julkisuudessa on esitetty huolia hintojen noususta. On päivänselvää, ettei kokoomus halua kanavoida veronmaksajien rahaa firmojen hintoihin. Veronmaksajien rahoille pitää aina saada hyvää vastinetta.  Malli on siksi suunniteltu toteutettavaksi Kelan kautta hintakatolla.

Tavoitteenamme on vahvistaa asiakkaan valinnanvapautta ja hoitoon pääsyä.