Pääministeri Marinin hallituksen kyvyttömyys tehdä päätöksiä julkisen talouden vakauttamiseksi ja työllisyyden nostamiseksi uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitusta.

Puoliväliriihen tuloksena hallitus väitti, että velkaantumiselle painetaan nyt jarrua – todellisuudessa painettiin vain kaasua. Vuosina 2022-23 menokehys päätettiin ylittää 1,4 miljardilla eurolla, eli lisää alijäämää aiemman alijäämän päälle. Vuosikymmeniä veronmaksajia suojanneisiin valtiontalouden menokehyksiin ei palata, ja seuraava hallitus joutuu siivoamaan sotkun. Velka kasvaa, verot nousevat. Päätöksiä ihmisten työpaikkojen puolesta ei kuulu vieläkään riittävästi. Kylmää kyytiä Suomelle. 

Olen syvästi huolissani hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tulevaisuudesta. Ilman kestävää julkista taloutta meillä ei nimittäin ole maailman parasta peruskoulua, toimivia terveyspalveluita, vanhuspalveluita, varhaiskasvatusta tai muitakaan yhteiskunnan palveluita.

Hyvinvointi syntyy ja yhteinen kakku kasvaa osaamisesta, ahkeruudesta, työstä ja yrittämisestä.  

Työllisyyden parantaminen on leikkausten vastavoima. Muissa Pohjoismaissa korkea työllisyysaste on arkipäivää. Suomalaisen hyvinvoinnin pelastaminen edellyttää, että yhä useammalla työikäisellä ja -kykyisellä suomalaisella on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään.

Suomi tarvitsee lisää kasvavia yrityksiä, joilla on uskallusta, halua ja kykyä palkata uusia työntekijöitä.  

Yritysten ja työpaikkojen syntyminen edellyttää oikeanlaisia olosuhteita. Hallitus ei voi suoraan luoda sellaisia työpaikkoja, jotka vahvistaisivat julkista taloutta. Sellaiset työpaikat syntyvät yrityksiin. Hallituksen tehtävä on luoda toimintaympäristö, jossa yrittäjä uskaltaa investoida ja kasvattaa yritystoimintaansa uusilla työpaikoilla.

Odotimme hallituksen puoliväliriihestä talouspolitiikan suunnanmuutosta. Muutos tapahtui, mutta entistä huonompaan suuntaan.  

Ennen riihtä ministerit vakuuttelivat suomalaisille, että velaksi eläminen loppuu. Hallitus lupasi myös, että työllisyyttä vahvistavia uudistuksia tehdään, veronkorotuksilta pidättäydytään ja menokehyksissä pysytään. Lisäksi hallitus lupasi, että talouskasvulle luodaan aitoja edellytyksiä muun muassa tutkimus- ja kehitysrahoitusta kasvattamalla. Puoliväliriihessä kaikki nämä suomalaisille annetut lupaukset rikottiin.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Hallituksen valitsema velkaantumisen tie tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista niin valtion kuin Tampereen kaupunginkin tasolla. Hallitus vie Suomea aivan väärään suuntaan.

Koronakriisissä on ollut perusteltua ottaa velkaa, ja sitä kokoomuskin on välttämättömien koronamenojen kohdalla tukenut. Nyt on kuitenkin kyse siitä, miten palataan kestävään taloudenpitoon kriisin jälkeen tulevina vuosina.

Miljardiluokan menolisäyksiä ei voi perustella suhdannetilanteella tai koronapandemialla. Hallitus on siis lisäämässä julkisia menoja ja syventämässä alijäämää nousukauden huipulle. Hallitus ei riko menokehyksiä koronaan liittyvien kustannusten vuoksi vaan siksi, että se on päättänyt lisätä pysyviä menoja miljardeilla. Tämä on vastuutonta ja epäoikeudenmukaista tulevia sukupolvia kohtaan. 

Keinoja työpaikkojen lisäämiseksi olisi ollut, jos hallitukselta olisi löytynyt tahtoa toteuttaa uudistukset ja turvata suomalainen hyvinvointi myös seuraavia vaaleja pidemmälle tulevaisuuteen.

Sofia Vikman
kansanedustaja