Eilen kiersimme Pirkanmaalla paikallisen kansanedustaja Arto Satosen kanssa. Vammalassa ja Hämeenkyrössä puhutti erityisesti taloustilanne.

Viimeaikaiset tapahtumat taloudessa ovat esimerkki siitä, kuinka muualta alkaneet ongelmat vaikuttavat myös meillä Suomessa ja Euroopassa.

EU on menestystarina, jonka alkumoottorina on toiminut taloudellinen yhteistyö. EU on lähes 60 vuoden ajan tuonut rauhaa, vakautta ja vaurautta Eurooppaan. Tarvitsemme edelleen läheistä yhteistyötä Euroopassa ja yhtenäistä Eurooppaa maailmassa turvataksemme eurooppalaisten hyvinvoinnin. Projekti on kesken.

EU:n perustana olevaa neljää vapautta – tavaroiden, palveluiden, pääomien ja työvoiman vapaata liikkuvuutta – on ehdottomasti puolustettava ja vahvistettava. Suomen ääni ei kuulu, jos suuret maat alkavat keskenään sopia asioista EU:n päätöksentekoareenoiden ulkopuolella ja asettaa rajoituksia unionin sisämarkkinoiden toiminnalle. Vahva ja toimintakykyinen unioni on Suomen etu.

Vastuullisen ja kestävän markkinatalouden toiminta turvataan EU:n yhteisillä pelisäännöillä ja riittävällä valvonnalla. Tavoitteenamme on Euroopan talouden uusi nousu, minkä avulla parannamme eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kansalaisten elämänlaatua.

Meidän on tehtävä unionista kilpailukykyisempi. Tarvitaan rohkeaa tulevaisuuteen katsovaa keskustelua unionin rahankäytön uusista painopisteistä. Unionin rahoitusta on suunnattava uudelleen niin, että se tuottaa lisää kasvua ja sitä kautta työpaikkoja aloille, joilla on tulevaisuutta.

Tämä tarkoittaa tutkimuksen ja koulutuksen arvostamista sekä panostuksia innovointiin. Suomi ja EU kilpailevat osaamisellaan, johon panostamalla voimme olla edelläkävijöitä esimerkiksi uuden ympäristöteknologian alalla ja samalla hyötyä sen työllistävistä vaikutuksista.

Työ on parasta sosiaaliturvaa eurooppalaisille. Tämä on pidettävä mielessä myös syrjäytymishaasteeseen vastatessamme.

Taantuma tuo mukanaan hetkellisen työttömyyden kasvun, mutta vain sitä emme saa jäädä sokeasti tuijottamaan. Pikemminkin olen huolissani siitä kuka tekee työt, maksaa verot ja hoitaa ikäihmiset kun nousu alkaa. Suomi on väestön ikääntymisessä kärkipäässä, mutta haaste on yhteinen koko EU:ssa. Vuonna 2025 noin joka kolmas täysikäinen eurooppalainen on yli 65-vuotias.

Tarvitsemme EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Kun ihmiset liikkuvat unionin sisällä vapaasti, on selvää, että maahanmuuttosäädösten on oltava EU:ssa yhteiset.

Erityisesti työperäinen maahanmuutto on avainasemassa, kun tarvitsemme maahanmuuttajia paikkaamaan heikkenevää huoltosuhdettamme. Toisaalta meidän on kannettava vastuumme myös inhimillisistä syistä turvapaikan tarpeessa olevista. Joka tapauksessa kaikki työvoima on tulevaisuudessa pyrittävä kiinnittämään työmarkkinoille.

Meidän on pidettävä kirkkaana mielessä, että vain eurooppalainen työ voi nostaa meidät siitä notkahduksesta, johon maailmantalouden taantuma ja väestömme ikääntyminen meidät väistämättä ajavat. Pitkällä tähtäimellä meidän on siis tehtävä enemmän töitä ja löydettävä keinoja jaksaa pidempään työelämässä.

Mahdollisuuksien tasa-arvon on toteuduttava myös siinä, että samalla kun turvaamme arvokkaan ja yksilöllisen vanhuuden suurille ikäluokille emme sysää kohtuutonta laskua Euroopan talous-, ympäristö- ja turvallisuuskysymyksistä tulevien sukupolvien maksettavaksi. Vähintään yhtä tärkeää kuin kokemus menneestä on näkemys tulevaisuudesta.