Viime viikolla saimme julki hienon uutisen: Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus on vähentynyt selvästi. Nuorten työllisyys paranee ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus laskee. Toimet, joilla nuorten asemaa on parannettu, vaikuttavat.
Tilastokeskuksen vuosikeskiarvoon perustuvien lukujen mukaan ns. NEET-nuorten (neither in employment nor in education or training) osuus 20-24-vuotiaista oli vuonna 2015 noin 15 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli laskenut 11,8 prosenttiin. Erityisesti nuorten miesten tilanne on parantunut vuodesta 2015. Tämän hallituskauden aikana 22 000 tyhjänpäälle jäänyttä nuorta 20 ja 29 ikävuoden väliltä on päässyt kouluun tai töihin.
Saavutettu NEET-nuorten osuuden lasku osoittaa sen, kuinka vaikuttavaa nuorten tukeminen on.
Sain kultaisen kypärän, kun minut palkittiin eniten lasten ja nuorten puolesta töitä tehneenä kansanedustajana viime kauden päätteeksi. Tällä kaudella olemme jatkaneet töitä useilla toimilla, ja tulokset puhuvat puolestaan.
Toimenpiteistä tehdyn virkamieskatsauksen mukaan osa toimenpiteistä on vaikuttanut suoraan nuoren työllistymiseen (palkkatuen kohdentaminen nuorille) tai koulutukseen pääsyyn (koulutustarjonnan lisääminen ja kohdentaminen). Osa toimenpiteistä taas on kohdistunut nuoreen itseensä työllistettävyyttä tai opiskeluvalmiuksia parantaen (mm. ohjaamot, psykososiaalinen tuki, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot ja valmentava koulutus).
Töitä on jatkettava, koska yksikin koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle syrjäytynyt nuori on liikaa. Nuoret on saatava koulutuksen kautta töihin!
Vahva työllisyyskehitys tällä hallituskaudella on ehkäissyt tehokkaasti myös nuorten syrjäytymistä. Työllisyyttä edistävää politiikkaa on jatkettava.
Nuorten syrjäytymistä on ennaltaehkäistävä myös kääntämällä katsetta yhä enemmän varhaiseen tukeen – päiväkoteihin, neuvoloihin ja kouluun. Varhaisiin vuosiin panostamalla saadaan vaikuttavuutta enemmän kuin tarttumalla ongelmiin vasta nuoruusvaiheessa. Lapsuuteen kohdistuvat toimet vaikuttavat parantaen pitkäjänteisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa.
Koulutus ja osaaminen antavat parhaat eväät elämässä pärjäämiseen. Toisen asteen keskeytysten määrä on käännetty laskuun. Suunnanmuutoksesta on tehtävä pysyvä. Peruskoulua on vahvistettava tarjoamaan vahvat perustaidot, jotta oppilailla on hyvät edellytykset edetä jatko-opintoihin. Tavoitteena on, että jokainen nuori saavuttaa vähintään toisen asteen tutkinnon.
Nuorten palveluita yhteen kokoavat ohjaamot ovat onnistunut esimerkki siitä, miten palveluja tuodaan saataville matalalla kynnyksellä ilman nuoren juoksuttamista luukulta toiselle. Ohjaamojen toimintaa on tällä vaalikaudella laajennettu ja vahvistettu. Muun muassa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta kannattaa yhä parantaa.
Heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville opiskelijoille suunnattu opintotuen uusi oppimateriaalilisä varmistaa, että kenenkään opinnot eivät keskeydy rahan puutteen vuoksi.
Työn tekemisen on oltava aina kotiin jäämistä kannattavampaa myös sosiaaliturvan näkökulmasta. Työn ensisijaisuuden periaatetta nuorten elämässä on vahvistettava.
Syrjäytymisen ehkäisyssä oltaisiin jo pitkällä, jos jokaisella lapsella ja nuorella olisi ainakin yksi mieluisa harrastus. Valtuustoaloitteemme harrastustakuusta onkin edennyt toteutukseen Tampereella. Harrastaminen on monella tapaa eduksi lapsen ja nuoren kehitykselle.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 25.2.
