Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen aiesopimuksen, jonka mukaan Pirkanmaan koulutuskonserni ja Tampereen ammattiopisto yhdistetään niin sanotulla isäntäkuntamallilla siten, että myös Tampereen järjestämä lukiokoulutus on samassa tuottajaorganisaatiossa. Tampereen lisäksi mikään kunta ei esitä lukiokoulutuksensa ottamista mukaan järjestelyyn. Ammatillisesta puolesta on tulossa Suomen suurin kokonaisuus.

Uudistuksessa on toki todella paljon hyvää. Oikeaan suuntaan ollaan menossa erityisesti siinä, että ammatillisen koulutuksen hallintoa virtaviivaistetaan, jotta resurssit kohdistuisivat siihen tärkeimpään eli opetukseen. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota Tampereen lukiokoulutuksen aseman turvaamiseen uudessa organisaatiossa, jossa merkittävä painoarvo on ammatillisella koulutuksella. Kysymys siitä, miten lukiokoulutus hyötyy toisen asteen yhteistyöstä, on perusteltu. Aidossa yhteistyössä lukio ei toimi vain ammatillisen koulutuksen kurssipankkina.

Yleissivistävä lukiokoulutus ja vahva ammatillinen osaaminen tukevat toisiaan erillisinä opintopolkuina. Hallitusohjelmassa on yksiselitteisesti sovittu, että ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina.

Toisen asteen koulutuksen yhteistyölle on asetettava selkeät tavoitteet niin, että lukio ja ammatilliset tutkinnot sekä niiden sisällöt ja rahoitus säilyvät selkeästi toisistaan erillisinä. Toisen asteen koulutusta on kehitettävä tämän duaalimallin pohjalta. Työurien pidentämisen näkökulmasta lukion on luontaista tehdä yhteistyötä nimenomaan korkeakoulujen suuntaan.

Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö on auttanut ammatillista tutkintoa suorittavia opiskelijoita hankkimaan työelämässä tarvittavia taitoja suorittamalla joitakin lukion kursseja esimerkiksi kielitaidon täydentämiseksi. Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö voi parhaimmillaan täydentää oppilaitosten koulutustarjontaa. Yhteistyön tuloksista tiedetään kuitenkin se, että toisen asteen oppilaitosten yhteistyöstä on hyötynyt lähinnä ammatillinen puoli. Lukiolaisista vain noin 2 % on ottanut edes yhden kurssin ammatilliselta puolelta.

On tärkeää, että laadukkaaseen ja työelämään suuntautuneeseen ammatilliseen koulutukseen on satsattu. Ammatillisen koulutuksen sisältöjä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan työelämän osaamistarpeita. Nyt on kuitenkin myös yleissivistävän ja jatko-opintoihin tähtäävän lukiokoulutuksen vuoro päästä kehittämisen keskeiseksi painopistealueeksi ja asianmukaisesti huomioiduksi.

Tampereella on juuri tehty tulevaisuuteen katsova, hyvä ja merkittävä lukioverkon uudistaminen ja kehittäminen on hyvässä käynnissä. Lukio ei saa jäädä suunnitteluvaiheessa olevassa uudessa kokonaisuudessakaan mopen osille.

Puhuttaessa toisen asteen koulutuksesta, eli lukiosta ja ammatillisista tutkinnoista, esiin nousee usein niin sanotut kaksoistutkinnot tai yhdistelmätutkinnot. Ylioppilastutkinnon ja ammatillisten tutkintojen rinnakkainen suorittaminen on nykyisin vielä suhteellisen vähäistä. Yhdistelmätutkinnon hyödyllisyydestä ei myöskään ole riittävästi tietoa ajatellen jatko-opintoja ja työelämän tarpeita. Tiedon kerääminen ammatillista ja ylioppilastutkintoa sekoittavasta yhdistelmätutkinnosta on tarpeellista, jotta yhdistelmätutkintoa voitaisiin luotettavasti arvioida saati nostaa sen lisäämistä tavoitteeksi.

Kahden rinnakkaisen toisen asteen tutkinnon hyötyjä suhteessa kustannuksiin ja pidempään opiskeluaikaan ei ole selvitetty eikä meillä ole olemassa tutkimustietoa kahden rinnakkain suoritetun tutkinnon läpäisyasteesta tai hyödyllisyydestä jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta. Opetusministeriön on hankittava päätöksenteon tueksi faktatietoa eikä suunnistettava asiassa mutu-tuntumalla tai ideologia edellä kohti nuorisokoulua.

Maamme hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii vahvaa ammattiosaajien koulutusta, mutta myös laadukasta korkeakouluopintoihin tähtäävää lukiota, jonka kehittämiseen Tampereella on panostettava jatkossakin.