Opposition kansanedustaja Saara Karhu (AL 15.9.) käänsi keskustelumme eläkkeistä vanhustenhuoltoon. Hänen reseptinsä kuitenkin säilyi edelleen samana; lisää rahaa vanhoihin rakenteisiin.

Mielestäni vanhat keinot on nyt käytetty. Palveluissa on vielä melkoisesti parantamista, mutta nykyisten haasteiden ja niukkuuden edessä tarvitaan uusia keinoja. Laatu ei lisäänny kaatamalla rahaa hallintoon, byrokratiaan ja tehottomiin rakenteisiin. Palveluiden tuottamisessa tarvitaan uusia toimintamalleja, yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista, laadulla kilpailua ja joustavuutta. Parempaa johtamista julkisella puolella ja riittävästi tekeviä käsiä asiakasrajapintaan. Yhdellä sanalla; rakenteellisia uudistuksia.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on esimerkiksi palvelusetelin käyttöä laajentamalla lähtenyt määrätietoisesti lisäämään ikäihmisten yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia. Kokoomuksen ja XL-ryhmän johdolla Tampere on lähtenyt kärkijoukkoihin mukaan valtakunnallisiin uudistustalkoisiin, joiden tavoite on parantaa vanhusten palveluita ja esimerkiksi mahdollistaa kodinomaista asumista mahdollisimman pitkään.

Jaamme yhteisen huolen hyvinvoinnin säilyttämisestä ja lisäämisestä sekä tavoitteen palveluiden parantamisesta. Omien isovanhempieni kautta minulle on omakohtaisesti selvää, että maamme rakentaneille sukupolville on turvattava arvokas vanhuus.

Kakkua on kuitenkin myös jatkuvasti leivottava lisää, jotta siitä voidaan jakaa. Uusia ideoita ja leivontareseptejä tarvitaan, jotta meillä Suomessa on jatkossa työtä ja kilpailukykyä sekä siten mahdollisuus parantaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Karhu, muun vasemmiston mukana, ei näytä ollenkaan hahmottavan kokonaisuutta eli sitä, että kestävä hyvinvointi syntyy vain työstä.