Maanantaina puhuimme ulkopolitiikkaa Fenniassa Espoossa. Mukana oli myös ulkoministeri Alexander Stubb. Hietasen Ira Espoon Kokoomusnuorista laittoi tuulemaan ja Sofian matkassa -pinssejä näkyi hetkessä kaikkialla. Osallistuin tilaisuudessa paneelikeskusteluun Natosta.

Olen sitä mieltä, että eurooppalaisten turvallisuuden takaamiseen tarvitaan sekä EU:ta että Natoa.

Turvallisuusuhkiemme monipuolistuessa tarvitsemme yhä monipuolisempaa välinevalikoimaa. Turvallisuuskäsite on laajentunut. Se ei enää koske vain perinteistä aseellista sodan uhkaa. Uskottava puolustus on oltava kunnossa, mutta lisäksi on varauduttava mm. terrorismiin, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ympäristökatastrofeihin tai mahdollisiin pandemioihin.

Reilusti yli 90% EU:n kansalaisista asuu Nato-maissa. Nämä maat ovat organisoineet puolustuksensa vahvasti Naton puitteissa. EU:n yhteinen puolustus kuulostaa fantastiselta, mutta sitä ei voida toteuttaa irrallaan Naton rakenteista. Ei ole realistista, että eurooppalaiset Nato-maat alkaisivat rakentaa rinnakkaista järjestelmää EU:n yhteiseksi puolustukseksi. Tarvitaan yhteistyötä.

Tulevaisuudessa Euroopan äänen on tultava entistä paremmin esiin Naton päätöksenteossa. Kaikki edellytykset tähän ovat olemassa. USA:n viimevuosien politiikka on usein nähty mörkönä, kun on keskusteltu Suomen liittymisestä Naton jäseneksi. Mielestäni on syytä suhtautua toiveikkaasti ja suurin odotuksin vallan vaihtumiseen Valkoisessa talossa.

En näe mitään syytä siihen, miksi me Suomalaiset emme olisi Natossa tekemässä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä niiden maiden kanssa, joiden kanssa teemme yhteistyötä myös muilla politiikan sektoreilla.