Saara Karhu (AL 21.8.ja 8.9.) ja Marja Tiura (AL 7.9. ja 10.9.) ovat ilmaantuneet Aamulehden mielipidepalstalle kiistelemään siitä, kuka on mitäkin eläkeläisten hyväksi menneisyydessä tehnyt ja kuka lupaa heille eniten.
Minusta ikäihmisistä on ilman muuta pidettävä hyvää huolta ja taattava arvokkaan vanhuuden edellytykset. Monien miljoonien lisäykset yhteisiin eläkemenoihin tuntuvat kuitenkin yksittäisen eläkkeensaajan kukkarossa kuukausitasolla usein korkeintaan muutamia euroja. Se ei vielä kenenkään elintasoa roimasti nosta. Rehellisyyttä on tunnustaa, että asiaa on katsottava laajempana kokonaisuutena.
Kun valtio velkaantuu hurjaa vauhtia, väestö ikääntyy ja koko eläkejärjestelmä on koetuksella, ei ole realistista vaalilupailla satojen eurojen korotuksia edes pienimpiin eläkkeisiin. Ikävä kyllä. Ken niin lupaa, tulee pettämään äänestäjänsä pahan kerran. Kun niskassamme on yhtä aikaa sekä taloudellisen taantuman lasku että väestön ikääntymisen lasku, on huoli nykyisten ja tulevien veronmaksajasukupolvien kantokyvystä perusteltu.
Toisin kuin yleensä ajatellaan, nuorten ja ikäihmisten edut eivät ole vastakkaisia. Kun katsomme suurempaa kuvaa, eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että nuoret valmistuvat kohtuullisessa ajassa työelämään ja jaksavat siellä hyväkuntoisina nykyistä pidempään eikä heille aseteta toivottoman suurta velka- ja verotaakkaa tulevaisuudessa maksettavaksi.
Tahdon, että meillä on nyt ja tulevaisuudessa mahdollisuus turvata arvokkaat eläkepäivät niille, jotka ovat työuransa tehneet. Siksi nyt on hahmotettava kokonaisuus ja keskityttävä kasvun, uusien työpaikkojen ja kannustimien luomiseen sekä etsittävä keinoja motivoida ihmisiä jaksamaan työelämässä pidempään.
Yksi vapaaehtoisen työuran pidentämisen motivaattori voisi olla se, että virallisen eläkeiän ylityttyä työn verotus putoaisi radikaalisti, minkä myötä kannustin jatkaa töissä kasvaisi huimasti. Tässä mallissa kaikki osapuolet voittaisivat ja työurat pitenisivät ilman pakkoa.
Politiikka ei ole vain rahan jakamista sinne tänne eikä sen varsinkaan pitäisi olla katteettomia lupauksia ennen vaaleja. Poliitikon on kyettävä etsimään realistisia ratkaisumalleja ja esittämään konkreettisia visioita tulevaisuudesta.