Kun haluamme rauhaa, meidän on varauduttava puolustautumaan niin uskottavasti, ettei kenenkään kannata Suomeen hyökätä. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Se nostaisi ratkaisevasti kynnystä uhata Suomea sotilaallisesti. Suomella ei ole mitään syytä jättäytyä Naton turvatakuiden ulkopuolelle.

Edessämme on käytännössä nyt tai ei koskaan -valinta. Suomen ns. Nato-option uskottavuus olisi mennyttä, jos Suomi torjuisi Nato-jäsenyyden nyt Venäjän laajamittaisen ja häikäilemättömän hyökkäyksen jälkeenkin.

Oma myönteinen Nato-kantani ei ole reaktio nykyiseen tilanteeseen vaan on ollut pitkään selvä.

Suomen on mahdollisimman pian löydettävä tie Naton jäseneksi, jotta olemme Naton turvatakuiden piirissä emmekä niiden ulkopuolella. Uskon, että eduskunta onnistuu yhteisen tahtotilan muodostamisessa kevään aikana.

Suomen paikka on Natossa. Aikaikkuna jäsenyyden toteuttamiselle on nyt. Otollisempaa hetkeä ei ole näköpiirissä. Kaikki tarvittava tieto on päättäjien käytössä, eikä sen keräämiseen enää tarvitse käyttää aikaa. On johtopäätösten ja tekojen aika.

Niin sanotun Nato-option lunastus on aiemmin ollut kytketty turvallisuusympäristömme nopeaan muuttumiseen. Jos nyt nähty Venäjän toiminta ei ole syy lunastaa Suomen Nato-optio, niin mikä sitten olisi. Lisäksi Venäjä on määritellyt Suomen koko EU:n kanssa itsensä kannalta vihamieliseksi valtioksi. Option lunastamisen aika on viimeistään nyt.

Venäjän laajamittainen ja häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut Nato-maiden tuen rajat maalle, joka ei ole puolustusliiton jäsen.

Venäjän toiminta on kääntänyt suomalaiset Nato-jäsenyyden taakse. Kansanäänestykselle ei ole tarvetta, eikä se olisi viisasta, sillä riski ulkopuolisista vaikutusyrityksistä on todellinen. Valtiojohdon on aika toimia asiassa ripeästi.

Suomella on arvaamaton, häikäilemätön naapuri, johon emme voi luottaa, ja 1340 kilometriä yhteistä rajaa. Suomi itsenäisenä maana tekee itsenäisesti omat ratkaisunsa, eikä tätä itsenäistä harkintaa saa kaventaa reaktioiden pelko.

Jäsenyys Natossa on luonnollinen jatko sille valinnalle, jonka Suomi teki jo liittyessään Euroopan Unioniin vuonna 1995. Suomi on jo Nato-yhteensopiva ja käytännössä meiltä puuttuvat vain jäsenyyden myötä tulevat turvatakuut. Suomella ei ole yhtään syytä jättäytyä vapaaehtoisesti Naton turvatakuiden ulkopuolelle.

Nato-jäsenyys on ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen, ei taloudellinen kysymys. Huomattavaa kuitenkin on, että Nato-jäsenyys vähentää oleellisesti Suomeen kohdistuvaa maariskiä, mikä tukee investointeja. Naton jäsenmaa on turvallinen ympäristö niin asukkailleen, investoinneille, työlle kuin matkailulle. Maantiedettä emme voi muuttaa, mutta meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi ei taannu rautaesiripun juurella tasapainoilevaksi rajamarkkinaksi.

Nato-jäsenyys merkitsee ennen kaikkea pidäkettä, jotta meidän kimppuumme ei hyökätä.