Tammikuussa käydään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan päättäjät vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja niiden uudistamisesta. Perustettavat hyvinvointialueet ovat vasta hallinto. Sote-palvelut uudistetaan vasta aluevaalien jälkeen. Ei ole yhdentekevää, ketkä näistä asioista päättävät.

Ensimmäisissä aluevaaleissa on kyse siitä, pääsevätkö ihmiset jatkossa entistä sujuvammin hoitoon ja riittävätkö rajalliset resurssit ikääntyvän väestömme palvelutarpeisiin. Näissä vaaleissa on myös kyse siitä, uskalletaanko palveluita uudistaa laadun parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi.

Lisäksi aluevaaleissa on kyse siitä, onko ihmisillä mahdollisuus vaikuttaa omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa valinnanvapauden keinoin – vai rakennetaanko palvelut hallintolähtöisesti ja keskusjohtoisesti.

Ääni kokoomuslaiselle ehdokkaalle on näissäkin vaaleissa ääni vastuulliselle taloudenpidolle. Me emme halua, että hyvinvointialueiden huonosti hoidetun talouden takia suomalaisten palvelut kärsivät, verotaakka kasvaa tai valtion velkaantuminen kiihtyy. Sanomme ei maakuntaverolle, sillä se kiristäisi suomalaisten työn ja eläkkeiden verotusta.

Kun talous on kunnossa ja ihmisillä on töitä, riittää rahaa myös meille kaikille tärkeisiin palveluihin. Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi kaikkein uusimpia keskoskaappeja, maailman parasta syöpähoitoa tai maksutonta hammashoitoa jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Aluevaaleissa kyse on taloudesta, terveydestä ja turvallisuudesta. Hallitus on päättänyt ratkaista sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmat rakentamalla uuden alueellisen hallintokerroksen. Lisääkö se hoivaa ja turvaa, on vielä hämärän peitossa. Ilmeiseltä näyttää vain se, että byrokratia ja kustannukset ainakin uhkaavat karata käsistä. Jokainen suomalainen ymmärtää, että byrokratiaa kasvattamalla kukaan ei parane eikä paloturvallisuus lisäänny.

Tammikuusta 2023 lähtien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa Pirkanmaalla hyvinvointialue, josta tulee Pirkanmaan suurin työnantaja. Työntekijöitä sillä on noin 18 000.

Toimivat palvelut syntyvät osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön yhteistyöllä. Siksi on välttämätöntä, että hyvinvointialueet panostavat työhyvinvointiin. On onnistuttava parantamaan työoloja niin, että hoitajia ja lääkäreitä riittää.

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ei saa jäädä hallinnollisen uudistuksen toimeenpanon alle. Ihmisten pitää päästä sujuvasti hoitoon ja resurssit on saatava riittämään ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden on toimittava saumattomasti yhteen.

Nykyisessä elämäntilanteessani äitinä ja ikääntyvien vanhempien tyttärenä palveluiden käyttäjän näkökulma on tullut tutuksi. Hyvinvointialueille tarvitaan osaavia päättäjiä, jotka ymmärtävät taloudesta ja tuntevat uuden lainsäädännön. Valmiit verkostot ja Pirkanmaan maakunnan tuntemus ovat tarpeen, jotta voi tehokkaasti vaikuttaa.

Työskentelen sen puolesta, että jokainen saa apua silloin, kun sitä tarvitsee, eikä hoitoonpääsy Pirkanmaalla ole kiinni asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta.