Tarvitsemme aktiivisia toimia erityisesti syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi. Nuoret ovat tulevaisuuden tekemisessä avainasemassa. On sosiaalisesti ja kansantaloudellisesti tärkeää lisätä panostuksia nuorten aktivoimiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Suomen tulevaisuuden näkökulmasta työllisyysasteen nostaminen, ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan lisääminen ja talouden kasvumahdollisuuksien vahvistaminen sekä uudet aidot työpaikat ovat talouspolitiikan ytimessä. On sekä toivoa että aitoja tekoja, joilla syrjäytyminen voidaan katkaista.

On myös huomioitava, että väestön ikääntyessä koko ajan pienempi työikäisten joukko kantaa verotuloillaan kasvavan vanhusikäisen väestön ja lasten palveluiden tarvitseman rahoituksen. Siksi on erityisen tärkeää, että jokainen työkykyinen saataisiin töihin. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Inhimillinen hinta on vielä kovempi.

Opintojen ohjaukseen, tuutorointiin ja opintojen ns. nivelvaiheiden sujuvuuteen kannattaa satsata. Heikko koulutus tai kesken jääneet opinnot ovat tutkitusti merkittävä nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen selittäjä. Tästä näkökulmasta on tärkeää huomata, että vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Alle 30-vuotiaista pelkän peruskoulutuksen varassa on noin 110 000 ja työttömiä noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria arvioidaan olevan noin 40 000.

Nuorissa on laskennallisesti myös suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että nuoret pääsevät koulutuksen ja työn kautta kiinni työelämään, eivätkä jää ajelehtimaan. Jyrki Kataisen hallituksen yhtenä kärkihankkeena on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen.

Jatkossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuu tulee täysimääräisesti voimaan ensi vuoden alusta. Yhteiskuntatakuun rahoitus on kokonaisuudessaan noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2013. Yhteiskuntatakuu vahvistaa työn ensisijaisuuden periaatetta nuorten elämässä. Se on mitä parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä.

Iloitsen myös siitä, että nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta vahvistetaan vuoden 2013 alusta. Hallitus käynnistää kokeilun, jonka tavoitteena on käytännön keinoin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksessa nuori saa sekä ammattitaidon että työkokemuksen työssä oppimisen kautta. Kaikki nuoret eivät viihdy koulun penkillä vaan oppivat mieluummin itse tekemällä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy vaatiikin monipuolisia väyliä kouluttautua ja työllistyä.

Työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja muita alhaisen kynnyksen väyliä ammatillisessa koulutuksessa kehitetään täydentävinä työmarkkinoille siirtymisen väylinä, jotka tavoittavat muuten koulutuksen ulkopuolelle jäävät. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan ensi vuoden valtion budjetissa 21 miljoonaa euroa. Lisäksi käynnistetään nuorten aikuisten osaamisohjelma ilman koulutusta jääneille 20-29-vuotiaille. Tämä lisää määrärahoja 27 miljoonalla eurolla vuonna 2013.

Eri ministeriöissä on meneillään kymmeniä viranomaistoimia, hankkeita ja projekteja syrjäytymisen ehkäisyyn ja siinä auttamiseen. Hallitus suuntaa resursseja ja tekee kaikkensa, mutta pelkillä viranomaistoimilla ei voida koskaan täysin korvata aitoa välittämistä. Sitä, että nuorella on joku rinnalla kulkija, joku turvallinen aikuinen keskustelukumppanina ja kannustajana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön asettama asiantuntijaryhmä listasi ”ihan tavallisia asioita” eli arkikeinoja, joilla meistä ihan jokainen voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja tukea nuoria.

Esitykset saivat paljon myönteistä palautetta mutta myös kritiikkiä. Yksi oli tyytymätön siihen, ettei ryhmä ole huomioinut viranomaistoimia ja esittänyt resurssilisäyksiä. Toisen mielestä esitykset puuttuvat perheiden yksityisyyteen ja kolmannen mielestä työryhmän ehdotukset ovat liian tavallisia.

Pidän asiantuntijaryhmän valitsemaa näkökulmaa, ehdotuksia ja ryhmän kokoonpanoa hyvinä. Ryhmässähän ovat edustettuna juuri he, jotka kaikista konkreettisimmin tekevät syrjäytymisen vastaista työtä. Ja mikä tärkeintä myös nuoret itse ovat edustettuina ryhmässä. Kyse on lopulta aidosta välittämisestä ja aivan tavallisista asioista, joihin jokainen meistä voi vaikuttaa.

Myös järjestöjen ja harrastustoiminnan piirissä tehdään arvokasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kolmannen sektorin työtä kannattaa hyödyntää ja tukea. Esimerkiksi Hämeen Liikunta ja Urheilu sekä Aamulehti järjestävät yhteistyössä Pirkanmaan koulujen ja seurojen kanssa jo neljättä kertaa Sporttikortti-kampanjan 15.8.−31.10.2012. Kampanjan tarkoituksena on antaa eka- ja tokaluokkalaisille mahdollisuus kokeilla maksutta erilaisia lajeja ja löytää terveyttä edistävä liikuntaharrastus. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä oltaisiin jo pitkällä, jos jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus yhteen todella mieluisaan harrastukseen.