Kirjoitin Aamulehdessä 3. syyskuuta, että nyt on oikea aika uudistaa peruskoulua. Kirjoitus on herättänyt mukavasti keskustelua. Juttelimme aiheesta myös viikon sisällä vieraillessani parissa OAJ:n tilaisuudessa; kolmen alueyhdistyksen yhteisseminaarissa sekä OAJ on Road -keskustelutilaisuudessa Tampereen Keskustorilla.

Me suomalaiset olemme syystä ylpeitä peruskoulustamme. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja menestystarinan tärkeä rakennuspilari on herättänyt myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Huippuluokan oppimistuloksiamme on viime vuosina ylistetty ympäri maailmaa.

Peruskoulun 40 vuotta sitten aloittaneet pienet koululaiset kävivät opintielle kovin erilaisessa maailmassa kuin tämän päivän koululaiset. Internet on mullistanut tiedonvälityksen ja Euroopan integraatio hämärtänyt valtioiden rajat. Reppuunsa älypuhelimen tai iPadin pakkaava koululainen tarvitsee nykyisin tyystin erilaista opetusta kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Ulkoa pänttäämisen sijaan yhä tärkeämpää on ohjata nuoret tiedon lähteille – ja ehkä sitäkin merkittävämpää on opettaa heille aimo annos lähdekritiikkiä.

Peruskoulun tuntijakoa uudistamalla tähän haasteeseen on osaltaan pyritty vastaamaan. Nuoret ansaitsevat koulun, jossa on sijaa myös omien vahvuuksien kehittämiselle. Vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet on turvattava pienemmässäkin kunnassa. Liikunnan ja taito- ja taideaineiden lisätunnit tulevat tarpeeseen. Tutkimusten mukaan taito- ja taideaineet parantavat oppimistuloksia myös lukuaineissa. On tärkeää, että oppimisen ilo tarttuu myös niihin lapsiin, jotka eivät ole vain kirjaviisaita.

Erityisen iloinen olen siitä, että hallitus päätti Kokoomuksen vaatimuksesta lisätä peruskoulun minimituntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Vähimmäistuntimäärän nosto lisää tasa-arvoa – tällä hetkellä vähiten opetusta saavat lapset opiskelevat peruskoulun aikana yhden lukukauden verran vähemmän kuin eniten opetusta saavat. Vaikka tuntimäärän nosto saattaa kuulostaa pieneltä, on kyse suuresta asiasta ja oikeasta suunnasta. Minimituntimäärän nosto parantaa lasten mahdollisuuksia selviytyä yhtäläisesti jatko-opinnoista.

Jotta voimme tulevaisuudessakin nauttia huippuluokan oppimistuloksista, peruskoulun on elettävä ajassa. Rakenteita ja totuttuja malleja on uskallettava ravistella. Miksi huipputeknologiasta tunnetussa Suomessa tietotekniikan käyttö osana opetusta on vielä lapsen kengissä? Lapset ja nuoret ansaitsevat tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ajanmukaisin välinein ja menetelmin, jotka takaavat heille kansalaisen perustaidot: ajattelun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä monipuolisen kielitaidon.

Yrittäjyyskasvatusta on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Suomalainen hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittämisestä. Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä enemmän ihmisiä, joilla on rohkeutta ottaa riskejä, kykyä luoda uutta, tahtoa ja taitoa työllistää itsensä ja tarjota työtä myös toisille. Uusia yrityksiä ei luoda vain hallinnollisilla päätöksillä vaan erityisesti uutta, yritteliästä asennetta tarvitaan.

Suomi sijoittuu oppimistuloksissa maailman kärkikastiin, mutta samaa ei voida sanoa kouluviihtyvyydestä. Euroopan maiden kouluviihtyvyysvertailussa Suomi sijoittuu häntäpäähän. Valoa on kuitenkin näkyvissä, koska toimeen on jo tartuttu. Kokoomuslaisten opetusministerien johdolla aloitettua luokkakoon pienentämiseen tähtäävää rahoitusta on päätetty jatkaa myös heikkenevän taloustilanteen aikana. Pääministeri Kataisen hallitus on päättänyt käyttää luokkakokojen pienentämiseen 60 miljoonaa euroa ensi vuonna. Pienemmät opetusryhmät rauhoittavat menoa kouluissa, ja opettajat voivat keskittyä päätyöhönsä opettamiseen pelkän kurinpidon sijaan.

Taannoin kirjoitin myös, että opettajat tarvitsevat sekä lisävaltuuksia että uusia keinoja puuttua häiriöihin ja kiusaamiseen. Tämä asia näyttäisi myös olevan etenemässä ministeriöstä eduskuntaan.

Kouluviihtyvyyttä parannetaan ensi vuonna myös jatkamalla koulujen kerhotoimintaa, kun aamu- ja iltapäiväkerhot saavat ensi vuoden budjetissa 8 miljoonaa euroa. Homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin kohdennetaan yhteensä 58 miljoonaa euroa. Panostukset kouluviihtyvyyteen ja lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ovat erinomaista syrjäytymisen vastaista työtä.

Viihtyisässä peruskoulussa kaikki lapset ja nuoret nauttivat laadukkaasta opetuksesta, ja he pääsevät kehittämään omia vahvuuksiaan. Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo ei merkitse samaa opetusta kaikille: oppimisvaikeuksista kärsivien on saatava tukea, mutta meidän on huolehdittava myös siitä, että peruskoulu tarjoaa haasteita myös lahjakkaille lapsille.

Niin kauan on toivoa kuin on rohkeutta uudistua. Siksi meidän on jatkossakin uudistettava maailman parasta peruskoulua.