Luitko tänä aamuna Hesaria tai Aamulehteä? Perehdyitkö ehkä viikon aikana kaupassa johonkin tuoteselosteeseen tai apteekissa lääkepakkauksen annosteluohjeisiin? Tai kenties autoit lastasi tai kaveriasi kotitehtävien tekemisessä?

Kaikki arkisia asioita, joita emme yleensä mieti sen enempää.

Kuvittelepa nyt hetki, että avaat Hesarin, mutta et ymmärrä siitä mitään, korkeintaan voit katsella kuvia. Kaupassa tai apteekissa et tiedä, mitä pakkausselosteessa sanotaan, vaikka se saattaa olla terveytesi – tai jonkun läheisesi terveyden – kannalta ratkaisevan tärkeää. Ja entäpä sitten ne kotitehtävät: mieti, miltä tuntuisi sanoa, että et voi auttaa, koska et saa selvää siitä, mitä koulukirjassa sanotaan.

Pidin tänään avauspuheenvuoron Helsingissä Narikkatorilla YK:n kansainvälisen lukutaitopäivän tapahtumassa.

YK:n opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon uusimpien tilastojen mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin 775 miljoonaa aikuista, jotka eivät pysty lukemaan eivätkä kirjoittamaan yksinkertaista, arkista lausetta. Se on 775 miljoonaa aikuista liikaa.

Luku- ja kirjoitustaito on paljon enemmän kuin kyky kirjoittaa merkkijonoja paperille ja lausua ne ääneen. Lukutaito avaa ovia parempaan elämään: se auttaa kouluttautumaan, työllistymään, huolehtimaan omasta ja lähipiirin terveydestä ja osallistumaan täysipainoisesti itseä ja ympäröivää yhteisöä koskevaan päätöksentekoon.

Erityisesti naisten lukutaidolla on todettu olevan suuri merkitys perheiden hyvinvoinnille ja lasten tulevaisuudelle. Silti lähes kaksi kolmasosaa maailman kaikista lukutaidottomista on naisia. Esimerkiksi Etiopian naisista vain 18 % osaa lukea. Naisten osuus maailman lukutaidottomista on myös pysynyt käytännössä muuttumattomana, vaikka lukutaidottomien aikuisten kokonaismäärä on vähentynyt.

Vuonna 1990 käynnistyi Unescon johtama kansainvälinen Koulutus kaikille (Education for All, EFA) -ohjelma. Dakarissa vuonna 2000 järjestetyssä seurantakokouksessa ohjelman yhdeksi tavoitteeksi asetettiin aikuisten lukutaidottomuuden vähentäminen puolella vuoteen 2015 mennessä. Vaikka tavoitteessa on maailmanlaajuisesti edistytty, monet maat eritoten Aasiassa ja Afrikassa tulevat nykytahdilla jäämään kauaksi tavoitteen saavuttamisesta määräaikaan mennessä. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että edistystä on tapahtunut erityisesti 15-24-vuotiaiden nuorten naisten lukutaitoisuudessa.

Suomen Pakolaisapu julkaisi viime vuonna kirjasen ”Lukutaito, naiset ja rauha Sierra Leonessa”, joka sisältää sierraleonelaisten naisten kertomuksia luku- ja kirjoitustaidon oppimisen merkityksestä maassa, joka on toipumassa verisestä sisällissodasta ja jossa vain noin 40 % aikuisväestöstä osaa lukea ja kirjoittaa.

Telu Bongorissa eteläisessä Sierra Leonessa asuva Mary M Kai kuvaa kirjasessa tuntojaan näin: ”Naisille on tärkeää osallistua lukutaitoryhmään. Yhteisössämme naisen paikka on perinteisesti ollut keittiössä, eikä naisia ole otettu mukaan kokouksiin ja päätöksentekoon. Lukutaitoryhmä rohkaisee naisia tulemaan ulos keittiöstä, osallistumaan ja keskustelemaan. Kun naiset oppivat lukemaan, he myös pystyvät seuraamaan lastensa koulunkäyntiä, eivätkä lapset onnistu huijaamaan heitä.

Mieheni ei osaa lukea tai kirjoittaa, eikä hän myöskään osallistu ryhmän toimintaan. Hän kuitenkin hyväksyy sen, että minä osallistun lukutaitoryhmään. On hyvä, että lukutaitoryhmässä keskustellaan perinteisistä rooleista sekä kotitöiden jakamisesta. Lukutaitopiirin myötä naisten osallistuminen yhteisökokouksiin on lisääntynyt ja he pystyvät tuomaan esiin omat näkökulmansa, esimerkiksi kun keskustellaan kotiväkivallasta. Lukutaitopiirissä pääsemme myös opettelemaan kaupantekotaitoja ja saamme lisää tietoa hygieniasta ja muista terveyskysymyksistä.”

(Näin siis sierraleonelainen Mary M Kai.)

YK julisti syyskuun 8. päivän kansainväliseksi lukutaitopäiväksi jo 1960-luvulla muistuttaakseen lukutaidon merkityksestä yksilön ja yhteiskunnan myönteiselle kehitykselle. Parhaillaan meneillään on myös viimeinen vuosi YK:n julistamasta lukutaidon vuosikymmenestä (2003-2012). Lukutaito on avain köyhyyden vähentämiseen sekä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin eri puolilla maailmaa. Lukutaidolla on tärkeä merkitys myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Lukutaito on taito, joka kuuluu jokaiselle.

Suomen YK-liiton puolesta toivotan elämyksellistä lukutaitopäivää!