Eduskunnan ollessa vielä istuntotauolla työni ovat jatkuneet suuren valiokunnan merkeissä. Euroopan taloustilanne ei odota. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja huomatakseen, että maailmantalouden epävarmuuden jatkuessa meillä on edessämme haastavat ajat myös kotimaassa.

Vaikka meidän suomalaisten tarvitsisi tulevina vuosina mennä läpi sen kuuluisan harmaan kiven, olen varma, että Saulin johdolla se onnistuu! Saulista saamme sinnikkään presidentin, joka on analyyttinen, määrätietoinen ja luotettu sekä kokenut johtaja. Mielestäni tarvitsemme presidentin, joka ei erottele vaan yhdistää ja omistautuu työlleen suomalaisten eduksi. Me olemme kaikki Suomella töissä – myös presidentti. Parhaiten työnsä hoitavat aina ne, jotka todella omistautuvat sille. Sauli omistautuu.

Saulin talousosaaminen on kiistatta omaa luokkaansa. Talous vaikuttaa nykyään aivan kaikkeen – olipa kyse sitten sisäpolitiikasta tai ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Taloudella ei ole itseisarvoa vaan nimenomaan välinearvoa hyvinvoinnin, rauhan ja vakauden luomisessa maailmaan. Talouden kehitys luo raamit niin suomalaisten työpaikkojen tulevaisuudelle kuin myös pitkälti sille kaikelle hyvälle, mitä voimme politiikan keinoin saavuttaa.

Presidentin on ymmärrettävä syvällisesti taloutta, jotta voi onnistua ulkopolitiikan teossa suomalaisten parhaaksi. YK-liiton puheenjohtajan näkökulmastani katsottuna vaalikeskusteluissa viritelty vastakkainasettelu ulkopoliittisen osaamisen ja talouspoliittisen osaamisen välillä on keinotekoinen. Se ei vastaa nykytodellisuutta, jossa talous ja taloudelliset resurssit vaikuttavat keskeisesti kansainvälisissä suhteissa.  Presidentin tehtävä on edistää hyvinvointia, rauhaa ja vakautta niin Suomessa kuin globaalistikin. Talous on tähän aika hyvä väline, jos sitä tuntee ja käyttää vastuullisesti. Se joka tapauksessa muuttaa globaalin maailman- ja valtapolitiikan kulkua. Mikä voi olla ulkopolitiikkamme kannalta keskeisempää?

Talousosaamisen lisäksi diplomaatin kykyjäkin presidentiltä vaaditaan. Ihailen tapaa, jolla Sauli on käyttäytynyt tiukimmissakin tilanteissa, esimerkiksi nyt vaaleissa kanssaehdokkaitaan kohtaan. Hän ei ole sortunut provosoitumaan, heittämään lokaa tai piikittelemään toisia. Vaalien toisella kierroksella kisassa on mukana kaksi herrasmiestä, jotka kummatkin edustavat avoimuutta ja myönteistä suhtautumista kansainvälisyyteen. Se on mielestäni voitto Suomelle!

Monet poliitikot ovat taitavia puhumaan. Ollessani ehdolla kunnallisvaaleissa 2008 tulin ensikertalaisena valituksi Tampereen kaupunginvaltuustoon mottonani ”puhetta seuraa teot”. Uskonkin presidenttiin, jolle teot ovat kauneinta puhetta. Sauli on linjannut, että tekoja on presidentinkin tehtävä. Teoillaan Sauli on kerännyt kiitosta ja kannatusta laajasti yli puoluerajojen. Viime vaaleissa julkisesti Tarja Halosen joukoissa vaikuttaneen Marko Bjurströmin tuki Saulille puhuu puolestaan.

Aito välittämisen henki näkyy vahvasti Saulin teoissa. Vähäosaisten puolustaja Heikki Hursti arvostaa Saulin työtä suuresti: ”Kunnioitan häntä poliitikkona, koska monet muut ovat luvanneet olla mukana, mutta kukaan ei ole lähtenyt toteuttamaan lupauksiaan yhtä konkreettisesti kuin Sauli. Sanansa mittainen mies.”

Sauli on niitä ihmisiä, jotka elävät kuten opettavat. Keväällä 2007 Sauli kertoi lahjoittavansa kansanedustajan palkkansa hyväntekeväisyyteen. Sauli on myös kritisoinut ylisuuria eläke-etuuksia ja samalla jättänyt itse nostamatta ansaitsemaansa eläkettä yli 7000 euroa kuukaudessa.  

Presidentin persoonaan liittyy arvovaltaa, jossa esimerkin voimaa ei voi väheksyä. Puolustusvaliokunnan jäsenen tehtävissäni olen usein miettinyt, että armeijan käyminen olisi ollut työni kannalta hyödyllistä. Samalla tavalla ajattelen suoritetun varusmiespalveluksen olevan hyödyksi armeijan ylipäällikölle, vaikkei se välttämättömyys olekaan. Pidän myös tärkeänä sitä, että presidentti on suorittanut tutkintonsa loppuun, jotta hän voi esimerkillään rohkaista muitakin hoitamaan opintonsa kunnialla pois alta.

Nuorten syrjäytymisen syrjäyttäminen on todellinen presidentin teko. Tarttuminen nuorison hätään on mielestäni tärkeä osoitus siitä, että Saulilla on kyky havaita, missä presidentin tekoja kulloinkin kaikista kipeimmin kaivataan. Avaus on erityisen tärkeä meille pirkanmaalaisille, koska meillä nuorisotyöttömyys on ollut muuta maata korkeammalla tasolla. Ikääntyvässä Suomessa meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta pysyvästi työelämän ulkopuolelle. 

Sukupolviajattelun näkökulmasta tulevaisuuteen vastuullisesti katsova Sauli edustaa oikeudenmukaisuutta. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen hänen ajatuksensa siitä, että velkaantuminen on elämistä tulevaisuuden kustannuksella. Niinhän se on. On oikeudenmukaista, että myös meillä nuoremmilla sukupolvilla ja meidän lapsillamme on mahdollisuus rakentaa omaa hyvää elämäämme puhtaassa ympäristössä ilman kohtuutonta perittyä velka ja verotaakkaa.

Presidentin pitää kuunnella, mutta hänen on saatava ihmiset myös kuuntelemaan itseään – olivatpa he sitten puolesta, vastaan tai jotakin siltä väliltä. Pidän tärkeänä, että presidentin persoonaan liittyy yhteiskunnallista puhevaltaa, joka ei ole kiinni muodollisista valtaoikeuksista. Kun Sauli puhuu, hänellä on tapana saada suomalaiset todella ajattelemaan yhteistä hyvää. Se on tärkeää, koska yksi Suomi pärjää paremmin kuin monta.

Saulin omin sanoin: ”Nyt on aika tehdä Suomen ihme taas kerran todeksi”. Tehdään siis yhdessä Suomesta avoin, innostunut ja menestyvä maa. Viedään Sauli, Jenni ja Lennu Linnaan! Nyt on tekojen aika.

Uudistuksessa on toki todella paljon hyvää. Oikeaan suuntaan ollaan menossa erityisesti siinä, että ammatillisen koulutuksen hallintoa virtaviivaistetaan, jotta resurssit kohdistuisivat siihen tärkeimpään eli opetukseen. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota Tampereen lukiokoulutuksen aseman turvaamiseen uudessa organisaatiossa, jossa merkittävä painoarvo on ammatillisella koulutuksella. Kysymys siitä, miten lukiokoulutus hyötyy toisen asteen yhteistyöstä, on perusteltu. Aidossa yhteistyössä lukio ei toimi vain ammatillisen koulutuksen kurssipankkina.

Yleissivistävä lukiokoulutus ja vahva ammatillinen osaaminen tukevat toisiaan erillisinä opintopolkuina. Hallitusohjelmassa on yksiselitteisesti sovittu, että ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina.

Toisen asteen koulutuksen yhteistyölle on asetettava selkeät tavoitteet niin, että lukio ja ammatilliset tutkinnot sekä niiden sisällöt ja rahoitus säilyvät selkeästi toisistaan erillisinä. Toisen asteen koulutusta on kehitettävä tämän duaalimallin pohjalta. Työurien pidentämisen näkökulmasta lukion on luontaista tehdä yhteistyötä nimenomaan korkeakoulujen suuntaan.

Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö on auttanut ammatillista tutkintoa suorittavia opiskelijoita hankkimaan työelämässä tarvittavia taitoja suorittamalla joitakin lukion kursseja esimerkiksi kielitaidon täydentämiseksi. Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö voi parhaimmillaan täydentää oppilaitosten koulutustarjontaa. Yhteistyön tuloksista tiedetään kuitenkin se, että toisen asteen oppilaitosten yhteistyöstä on hyötynyt lähinnä ammatillinen puoli. Lukiolaisista vain noin 2 % on ottanut edes yhden kurssin ammatilliselta puolelta.

On tärkeää, että laadukkaaseen ja työelämään suuntautuneeseen ammatilliseen koulutukseen on satsattu. Ammatillisen koulutuksen sisältöjä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan työelämän osaamistarpeita. Nyt on kuitenkin myös yleissivistävän ja jatko-opintoihin tähtäävän lukiokoulutuksen vuoro päästä kehittämisen keskeiseksi painopistealueeksi ja asianmukaisesti huomioiduksi.

Tampereella on juuri tehty tulevaisuuteen katsova, hyvä ja merkittävä lukioverkon uudistaminen ja kehittäminen on hyvässä käynnissä. Lukio ei saa jäädä suunnitteluvaiheessa olevassa uudessa kokonaisuudessakaan mopen osille.

Puhuttaessa toisen asteen koulutuksesta, eli lukiosta ja ammatillisista tutkinnoista, esiin nousee usein niin sanotut kaksoistutkinnot tai yhdistelmätutkinnot. Ylioppilastutkinnon ja ammatillisten tutkintojen rinnakkainen suorittaminen on nykyisin vielä suhteellisen vähäistä. Yhdistelmätutkinnon hyödyllisyydestä ei myöskään ole riittävästi tietoa ajatellen jatko-opintoja ja työelämän tarpeita. Tiedon kerääminen ammatillista ja ylioppilastutkintoa sekoittavasta yhdistelmätutkinnosta on tarpeellista, jotta yhdistelmätutkintoa voitaisiin luotettavasti arvioida saati nostaa sen lisäämistä tavoitteeksi.

Kahden rinnakkaisen toisen asteen tutkinnon hyötyjä suhteessa kustannuksiin ja pidempään opiskeluaikaan ei ole selvitetty eikä meillä ole olemassa tutkimustietoa kahden rinnakkain suoritetun tutkinnon läpäisyasteesta tai hyödyllisyydestä jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta. Opetusministeriön on hankittava päätöksenteon tueksi faktatietoa eikä suunnistettava asiassa mutu-tuntumalla tai ideologia edellä kohti nuorisokoulua.

Maamme hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii vahvaa ammattiosaajien koulutusta, mutta myös laadukasta korkeakouluopintoihin tähtäävää lukiota, jonka kehittämiseen Tampereella on panostettava jatkossakin.

Suomen sotilaallista maanpuolustusta uudistetaan vuosina 2012-2015 vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia ja uutta turvallisuusympäristöä. Suomen sotien jälkeisen historian suurin puolustusvoimauudistus ei tarkoita puolustuksemme peruslinjausten muuttumista. Kaikissa oloissa Suomella on oltava uskottava itsenäinen puolustuskyky, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Koko Suomea on kyettävä puolustamaan. Suomi siis ylläpitää ja kehittää omaan toimintaympäristöönsä mitoitettua puolustuskykyä.

Puolustusvoimat on sopeutettava pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin. Uudistus koskee sekä puolustusvoimien toimintaa että rakenteita. Puolustusvoimissa muutostarve on tiedetty jo pitkään, ja valtion velkaantumisesta johtuva säästöpaine aikaistaa toimenpiteitä.

Suomeen rakennetaan pienemmät mutta tehokkaammat ja modernimmat puolustusvoimat. Puolustusmateriaalin hinnan nopea nousu ja kaluston vanheneminen eivät mahdollista nykyisten suuruisten puolustusvoimien ylläpitoa, koska puolustuskyky edellyttää riittäviä materiaalihankintoja. Uudistuksen lähtökohtana on kriisiajan puolustusvoimat. Rauhanajan varustuskuntarakenne ja koulutusjärjestelmä suunnitellaan ja mitoitetaan puolustusvoimien sodanajan tarpeiden mukaisesti. Kriisitilanteessa maata ei puolusteta varuskunnista käsin.

Maanpuolustuksessa puolustusvoimien suorituskyky on kaikista olennaisinta. Uudistuksen tavoitteet tulee pitää kirkkaana mielessä. Meidän on varmistettava Suomen puolustuskyky myös uudessa tilanteessa 2020-luvulla ja sen jälkeen. Yhtä aikaa on saatava pysyviä säästöjä ja luotava uutta puolustuskykyä. Niukkenevat puolustusmäärärahat on siis suunnattava puolustuskyvyn kannalta kaikista tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Mekaaniset säästöt ilman strategista ajattelua eivät riitä. Ydintehtävän turvaaminen edellyttää puolustusvoimien voimavaroja olennaiseen. Rakenteita on kevennettävä ja uudistettava, jotta toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon. Kovan ytimen turvaaminen edellyttää luopumista toissijaisista toiminnoista ja yksiköistä. Henkilöstöä on tietenkin kohdeltava reilusti.

Ikäluokkien pieneneminen tarkoittaa, että tulevina vuosina puolustusvoimissa on koulutuksellista ylikapasiteettia, jos jatketaan nykyrakenteella. Tämä tarkoittaa väistämättä myös varuskuntien lakkautuksia. Jo tällä hetkellä lämmitämme noin 1 500 ylimääräistä sänkyä. 5-6 vuoden kuluttua asevelvollisten ikäluokka on noin 4 000 nykyistä pienempi. Miksi siis lämmittäisimme seiniä ja ylimääräisiä varuskuntia sen sijaan, että niukkenevat resurssit käytettäisiin Suomen puolustamiseen. Puolustetaan mieluummin maata.

Paikallisesti varuskunnilla on tunnearvoa ja aluepoliittista arvoa. Ymmärrän sen varsin hyvin. Mutta kun joudutaan valitsemaan aluepolitiikan ja puolustuskyvyn välillä, täytyy ajatella jälkimmäistä. Sitä paitsi on tehokkaampiakin tapoja käyttää valtion rahaa aluepolitiikkaan; tuetaan mieluummin esimerkiksi elinkeinotoimintaa.

Maassamme perinteisesti korkealla tasolla ollutta maanpuolustustahtoa on erityisesti vaalittava puolustusvoimien uudistuksessa. Tässä vapaaehtoinen maanpuolustus on avainasemassa. Siksi on hyvin tarpeellista, että vuoden 2012 budjettiin puolustusministeriön momentille eduskunnassa tehdyt lisäykset kohdistuvat vapaaehtoiseen maanpuolustukseen (MPK ry), jonne suunnattiin 200 000 euron lisäpanostus.

Suomi myös jatkaa aktiivista osallistumista kriisinhallintatoimintaan muun muassa uudella Unifil-operaatiolla. Suomalaisille kriisinhallintatehtävissä toimineille rauhanturvaajille tarvitaan nykyistä parempia yhteiskunnan turvaverkkoja. Valtion on kannettava vastuu operaatioissa loukkaantuneista kaikissa tapauksissa korostaen heidän isänmaan eteen tekemänsä tärkeän työn tunnustamista ja arvostusta. He eivät enää saa joutua taistelemaan hoidostaan, kuten nyt on viimeaikaisten uutisten mukaan tapahtunut.

Suomen YK-liitto valitsi minut vuosikokouksessaan liiton uudeksi puheenjohtajaksi.

Tehtävä on mielenkiintoinen nyt, kun Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2013-14. Se edellyttää meiltä määrätietoista YK-politiikkaa, jossa keskitymme tärkeinä pitämiimme asioihin ja vahvuuksiimme. Rauhanturvaamisen lisäksi pidän tärkeänä erityisesti naisten aseman ja koulutusmahdollisuuksien edistämistä unohtamatta oikeusvaltion ja hyvän hallinnon tukemista ja ilmastokysymyksiä. Tulevaisuudessa yhtenäisesti edustautuva EU voisi olla turvaneuvoston pysyvä jäsen.

Suomen YK-liiton puheenjohtajana kaksivuotiskaudella 2010-2011 toimi kansanedustaja Antti Kaikkonen. Aiemmin liiton puheenjohtajina ovat toimineet mm. Jutta Urpilainen ja Sirpa Pietikäinen. Liiton varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja Ilkka Kantola ja tutkija Johanna Kentala-Lehtonen. Uusi hallitus aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta.

Suomen YK-liitto on vuonna 1954 perustettu kansalaisjärjestö, joka tekee tunnetuksi ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita. Liitolla on 65 suomalaista jäsenjärjestöä.

Aamuyölle jatkuneen kokouksen jälkeen pääministeri Jyrki Katainen oli heti torstaiaamulla meillä suuressa valiokunnassa kuultavana Eurooppa-neuvoston ja euroalueen päämiesten kokouksista. Tulos on Jyrkiltä erinomainen neuvottelusuoritus, jolla turvataan Euroopan vakautta ja voitiin estää Suomen vastuiden kasvaminen! Kokousten ratkaisut vastaavat pitkälti Suomen asettamia tavoitteita. Myös markkinat näyttävät nyt toiveikkailta.

Pankkien pääomittaminen tapahtuu, Kreikkaa lukuun ottamatta, ensisijaisesti omistajien tai toiseksi kotivaltioiden toimesta. Kriisin välttämiseksi on tärkeää, että yksityiset pankit osallistuvat velkojen anteeksiantoon ja että ennen kaikkea Kreikka, Italia ja Espanja todella sovitun mukaisesti laittavat omat valtiontaloutensa kuntoon. Jokaisen talousongelmien kanssa painivan maan on ryhdyttävä tehokkaisiin pidemmän aikavälin toimiin ylivelkaantumisen hillitsemiseksi.

Tulevaisuudessa unionin on oltava valmis vaikka perussopimuksen muutoksiin, jos talouskurin parantaminen ja tiukentaminen sitä vaatii. Tämä on myös Suomen kaltaisen tiukan talouskurin maan etu. Yhteinen raha edellyttää toimiakseen sitä, että yhteisiä taloussääntöjä myös noudatetaan. Jos perussopimuksen muuttaminen on ainoa keino saada parempaa talouskuria ja velvoittavampia sääntöjä, niin sitten se kannattaa tehdä.

Jo tiistaina ennen ratkaisevaa kokousta tapahtui eduskuntatyössä paljon. Aloitin aamun presidentin linnassa, kun puolustusvaliokunta keskusteli tasavallan presidentin kanssa mm. Venäjästä ja puolustusvoimauudistuksesta. Pidän erittäin tärkeänä, että tulevien presidentinvaalien jälkeen valiokunta pääsee keskustelemaan näistä ja muista asioista viime viikonloppuna virallisesti Kokoomuksen ehdokkaaksi nimitetyn Sauli Niinistön kanssa.

Olethan jo liittynyt Saulin tukijaksi osoitteessa http://niinisto.fi/tukijat

Kannustus on tarpeen ja oppi rohkeudesta sopii muillekin aloille. Naisekonomi tienaa 13 prosenttia mieskollegaansa vähemmän. Yleisesti ottaen tilanne on vieläkin huonompi. Naisen euron arvioidaan olevan noin 80 senttiä.

Suomalaisten naisten täytyy rohkeasti uskoa itseensä. Toisaalta myös meillä poliittisilla päättäjillä on tehtävää. Meidän on luotava mahdollisimman hyvät edellytykset mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiselle. Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmässä on piirteitä, jotka osaltaan heikentävät naisten palkkatasoa ja saattavat heikentää työnantajan mahdollisuutta palkata hakijajoukosta pätevin.

Päteviä ja osaavia naisia on vaikka millä mitalla, mutta muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Kehitys olisi kuitenkin voinut viime vuosina olla parempaa. Tänään olemme jälleen lukeneet uutisia siitä, että naisten ja miesten välinen palkkaero ei ole kaventunut vaan pysynyt ennallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että laskennallisesti naiset tekevät loppuvuoden palkatta töitä.

Tilastokeskuksen mukaan naisten ja miesten välinen palkkaero on pysynyt Suomessa 15 viime vuoden aikana lähes muuttumattomana. Suomessa naiset ansaitsevat keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet. Vuosipalkaksi muutettuna tämä naisen 82-prosenttinen palkka on kuluvana vuonna maksettu 26.10. mennessä. Naisten palkanmaksun voidaan siis todeta päättyneen tältä vuodelta tänään.

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi kaventaa palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Erityisesti vaikeiden talousnäkymien edessä uhkana on, että palkkaeron kaventuminen hidastuu entisestään.

Yhtenä keskeisenä syynä miesten ja naisten väliseen palkkaeroon on vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen. Äidin työnantaja maksaa isän työnantajaa enemmän vanhemmuuden kustannuksia. Tämä epäkohta on korjattava, jotta aito mahdollisuuksien tasa-arvo työmarkkinoilla toteutuu.

Työnantajalle on nyt lähtökohtaisesti taloudellisesti suurempi riski palkata nainen kuin mies. Tämä vaikuttaa naisvaltaisten alojen työllistämismahdollisuuksiin ja palkanmaksukykyyn sekä kielteisesti naisten mahdollisuuksiin löytää vakituista työpaikkaa.

Työnantajat ymmärrettävästi pyrkivät välttämään kustannuksia, joita aiheutuu työntekijöiden perhe- ja hoitovapaista. Raskaimpana kustannustaakka kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka vastaavat enemmistöstä yksityisen sektorin työpaikoista.

Perhe-elämän vaiheisiin liittyvän sosiaaliturvan kustannukset, kuten perhevapaiden kustannukset ja lapsen sairastumisesta johtuvat poissaolot, aiheuttavat työnantajille vanhemmuudesta johtuvan yllättävän kustannusriskin. Tämä johtaa siihen, että työntekijän sukupuoli ja mahdollisesti ikä vaikuttavat merkittävällä tavalla työllistymiseen ja asemaan työmarkkinoilla.

Asian korjaaminen on ollut esillä juhlapuheissa. Nyt on tekojen aika.

Edellä olevan perusteella olen jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy aidon mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttamiseksi ja palkkaeron kaventamiseksi työmarkkinoilla sekä vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi nykyistä tasaisemmin?

Kokoomus sai neuvotteluissa läpi pitkäaikaisen tavoitteensa päivähoitolain uudistamisesta varhaiskasvatuslaiksi. Lapsen oppimispolun kannalta on tärkeää, että varhaiskasvatus ja siirtyminen alakouluun muodostavat nykyistä selkeämmän kokonaisuuden. Näin esimerkiksi oppimisvaikeudet tai muut lapsen erityistarpeet voidaan havaita ja niihin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Myös perusopetuksessa lasten ja nuorten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Kokoomuslaisten opetusministereiden aloittama perusopetuksen laadun parantamishanke jatkuu. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään heti ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja koulujen kerhotoiminta vakiinnutetaan. Perusopetuksen tuntijaon uudistamisessa on huomioitava kielten opiskelumahdollisuuksien parantaminen ja monipuolistaminen.

Lukion kehittäminen on otettava yhdeksi koulutuspolitiikan painopistealueeksi. Toisen asteen eli lukioiden ja ammattikoulujen yhteistyö on järkevää. Yhteistyölle on kuitenkin asetettava selkeät tavoitteet ja rajat niin, että lukion ja ammattikoulun erilliset sisällöt, tutkinnot ja tavoitteet säilyvät. Näin vältetään kehitys kohti nuorisokoulua, jossa lukion ja ammattikoulun erilliset tavoitteet sekoittuvat. Työurien pidentämisen näkökulmasta lukion on luontaista tehdä yhteistyötä erityisesti korkeakoulujen suuntaan.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan heti ensi vuonna. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan jatkossa työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on mitä parhain esimerkki ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Yhteiskuntatakuu vahvistaa tulevaisuuden uskoa ja työn ensisijaisuuden periaatetta nuorten elämässä.

Yliopistokenttää on uudistettu ja vahvistettu jo viime kaudella Kokoomuksen johdolla. Nyt on ammattikorkeakoulujen vuoro. Valtakunnallisesti ammattikorkeakouluihin otetaan nyt opiskelijoita, jotka eivät valmistu, ja ne jotka valmistuvat, eivät välttämättä työllisty. Kortistoon ei saa kouluttaa. Opiskelun lähtökohtana on aina oltava toivo koulutusta vastaavasta työstä. Tämän vuoksi korkeakoulutuksen aloituspaikkamäärät on nykyistä paremmin saatava vastaamaan tulevaisuuden työelämän kysyntää.

Nopein junayhteys Helsingin ja Tampereen välillä on nyt hieman alle puolessatoista tunnissa kulkeva Pendolino-juna. Puolentoista tunnin matka-aikaan olisi Helsingin ja Tampereen välillä mahdollista ajaa jopa vanhalla pikajunakalustolla. Lisäraidepari nopeuttaisi matka-aikaa rataosuudella noin puolella tunnilla, mikä lisäisi merkittävästi reitin houkuttelevuutta ja matkustajamääriä.

Nopeiden junien ominaisuuksia ei hyödynnetä likimainkaan täysimääräisesti ja tuhannet ihmiset joutuvat päivittäin käyttämään tarpeettoman paljon aikaa työmatkoihinsa. Kalustoon tehdyt suuret investoinnit ja Pendolinojen korotettu lippuhinta ovat perusteltuja vain, jos matka taittuu nopeasti ja luotettavasti.

Helsinki-Tampere -rata on keskeisin osa Suomen päärataa ja sen merkitys elinkeinoelämälle ja työssäkäynnille on kiistaton. Helsingissä käy päivittäin töissä noin 5000 pirkanmaalaista ja Tampereella noin pari tuhatta helsinkiläistä. Helsingin ja Tampereen välisen junayhteyden nopeuttaminen myös lyhentäisi matka-aikoja edelleen muualle Suomeen. VR-konsernin linjaukset siitä, että aikataulujen pitävyyttä yritetään varmistaa matka-aikoja entisestään pidentämällä, ovat kestämättömiä eivätkä sovi yhteen hallituksen raideliikenteelle asettamien kehitystavoitteiden kanssa. VR-konsernin mukaan matka-ajat kuitenkin pitenevät entisestään, kun Pendolinojen aikatauluihin lisätään liikkumavaraa kaikkialla Suomessa 31.10.2011 lähtien.

Matkustajamäärien kasvu edellyttää pääradan palvelujen parantamista tasolle, jolla saamme hyödynnettyä kaiken sen potentiaalin, jota kasvukeskuksien välisillä sujuvilla ja nopeilla junayhteyksillä on tarjota.

Hallitusohjelman mukaan raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen ovat erityisen huomion kohteena. Nopeiden junayhteyksien kehittäminen ja turvaaminen lisäisi junaliikenteen houkuttelevuutta ja käyttäjämääriä. Helsingin ja Tampereen välinen reitti on VR:n kaukoliikenteen reiteistä kaikista vilkkaimmin liikennöity ja ansaitsee parhaan mahdollisen kehittämisen.

Uusi hallitusohjelma ansaitsee kiitokset erityisesti siitä, että hallitus on ottanut julkisen talouden kestävyysvajeen tosissaan. Hallitus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja pitämään Suomen luottoluokituksen parhaalla mahdollisella tasolla. Kukaan vastuullinen päättäjä ei voi antaa Suomen luisua Kreikan tielle. Kun talous on terveellä pohjalla ja ihmisillä työpaikkoja, meillä on varaa sekä huolehtia heikoimmassa asemassa olevista että rakentaa uudistuvaa tulevaisuuden Suomea lukuisten hallitusohjelman erinomaisten kirjausten mukaisesti.

Elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. On tärkeää, että hallitus ei rakenna pelkkien ruusuisten odotusten varaan. Kokoomuslaisen talouskurin avulla on varmistettu, että hyvinvointi saadaan kestävälle pohjalle. Hallitusohjelmaan kirjattu niin sanottu talouden perälautakirjaus varmistaa sen, että nyt kirjattujen sopeutustoimien riittävyyttä tarkastellaan vuosittain ja tarvittaessa ryhdytään lisätoimenpiteisiin, jotka varmistavat valtiontalouden tasapainotuksen jatkumisen.

Myös talouskasvun ja työnteon tärkeys on nyt ymmärretty laajasti. Jos koko yhteiskunta muodikkaasti downshiftaa ja toimii vajaateholla, on turha vaatia lisää rahaa vaikkapa lapsiperheille, vanhustenhuoltoon tai koulutukseen. Varoja palvelujen tuottamiseen saadaan vain työstä ja kannattavasta yritystoiminnasta. Siksi työntekoon ja yrittämiseen kannustavia elementtejä on vaalittava ja kannustavuutta myös parannettava taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Ansiotuloverotusta korottamalla kansalaisten toimeliaisuus ja ostovoima heikkenee, mikä puolestaan heikentää talouskasvua. Siksi hallitusohjelman mukainen kulutuksen verottaminen on oikea suunta.

On katsottava tulevaisuuteen. Suomen huoltosuhde laskee EU:n heikoimmaksi vuoteen 2020 mennessä – eli huollettavia on yhä enemmän suhteessa työssäkäyviin. Enemmän tuottavaa työtä ja aitoja työpaikkoja on ainoa tie siihen, että hyvinvointi voidaan turvata kestävästi kuormittamatta kohtuuttomalla velka- ja verotaakalla nykyisiä ja erityisesti tulevia työtätekeviä sukupolvia.

Ohjelma tarjoilee kaivattuja merkittäviä rakenneuudistuksia, välittämistä heikompiosaisista, sekä runsaasti Suomen kilpailukykyä parantavia toimia. Hallitusohjelman kohokohdaksi saattaa hyvinkin nousta kuntauudistus, joka toteutuessaan on historiallinen edistysloikka. Toimivien ja laadukkaiden julkisten palveluiden edellytyksenä ovat vahvat kunnat, jotka pystyvät palveluvastuun harteillaan kantamaan. Siksi on tärkeää, että uusi hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne. Yksistään kuntauudistuksen toteutumisella saadaan kestävyysvajetta kurottua umpeen miljardiluokan summilla. Olen tyytyväinen siihen, että uuden hallituksen linjaukset ovat myös hyvin lähellä kevättalvella hyväksyttyä kokoomuksen kuntapoliittista ohjelmaa.

Tänään eduskuntapuheessani annoin vahvan tukeni pääministeri Kataisen vastuunkantajien hallitukselle ja kuuden puolueen yhteiselle hallitusohjelmalle. Tehdään se mikä vaaditaan, jotta Suomi on jatkossakin avoin, vastuullinen ja välittävä hyvinvointiyhteiskunta.