Eduskunta käsitteli tänään hallituksen puolustusselontekoa, josta puolustusvaliokunta on antanut mietintönsä. Selonteon konkreettisiin linjauksiin puolustuksen vahvistamisesta ja läntisen puolustusyhteistyön tiivistämisestä on syytä olla tyytyväinen.

Suomen lähialueen turvallisuustilanne on heikentynyt Krimin valtauksen ja Itä- Ukrainan konfliktin jälkeen. Myöhemmin myös muut tapahtumat ovat lisänneet kansainvälistä epävarmuutta.

Lähialueemme valtiot ovat reagoineet turvallisuusympäristön muutoksiin parantamalla puolustusvalmiuttaan ja lisäämällä puolustusmenojaan. Ruotsi on esimerkiksi päättänyt asevelvollisuuden osittaisesta palauttamisesta. Vaikka Suomi on viisaasti säilyttänyt puolustuksensa perustana yleisen asevelvollisuuden, on myös meidän panostettava lisää puolustukseen.

Selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.

Suomen on kaikissa tilanteissa huolehdittava omasta puolustuskyvystä. Kun haluamme elää rauhassa, on jatkuvasti varauduttava puolustautumaan niin uskottavasti, ettei kenenkään kannata hyökätä.

Ensimmäinen selonteon keskeinen linjaus liittyy puolustusvoimien resursseihin. Puolustusvalmiuden parantamiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi puolustushankintoihin osoitetut määrärahat nousevat asteittain 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi vuodesta 2021 alkaen.

Lisäksi edessä on ilmavoimien Hornet-kaluston ja merivoimien alusten suorituskykyjen korvaaminen. Ilma- ja merivoimien 2020-luvun hankintojen kustannusarvio on jopa yli 10 miljardia euroa. Kyseessä on valtava, mutta kansallisen turvallisuuden kannalta väistämätön, investointi.

Toinen keskeinen linjaus koskee Suomen läntisen puolustusyhteistyön kehittämistä.

Selonteon mukaan Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa ja on ilmaissut tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta. Suomi ei saa joutua harmaalle vyöhykkeelle.

EU on Suomelle turvallisuuspoliittinen valinta ja arvoyhteisö. Selonteossa linjataan, että Suomi edistää unionin puolustusyhteistyön kehittämistä. Suomella ei ole puolustusliiton turvatakuita. Siksi on Suomen etu, että Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke lisää unionin jäsenmaiden puolustusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia.

Valiokunnan mietinnön mukaan Britannian pitäminen EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön piirissä on tärkeää.

Erityisasemaan selonteossa nostetaan puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa, mikä tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen.

Selonteon mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomen on omaksi edukseen pyrittävä pitämään tämä portti auki.
On erityisen tärkeää, että valmisteilla olevat sotilas- ja siviilitiedustelulait saadaan eduskuntaan vielä kuluvan vuoden aikana. Viimeaikaiset terroriuhat, kuten Temppeliaukion kirkkoon kohdistunut uhka, ovat osoittaneet, että viranomaisillamme on oltava käytössään parhaat mahdolliset välineet mahdollisten uhkien torjumiseen.

Selonteko korostaa maanpuolustustahdon merkitystä puolustuskyvyn perustana. Tärkeää on, että Suomi on jatkossakin maa, joka koetaan puolustamisen arvoiseksi. Esimerkiksi nuorten pääseminen kiinni koulutukseen ja työelämään vaikuttaa osaltaan siihen, että oma maa koetaan puolustamisen arvoiseksi.

Puolustusselonteko viitoittaa Suomen puolustuksen tulevaisuutta yhä vaikeammin ennakoitavassa turvallisuustilanteessa. Selonteon tärkeä viesti on, että maailma on muuttunut ja Suomi varautuu tähän vahvistamalla omaa puolustustaan.