Suomen talous on ollut kaksi vuotta taantumassa ja tänäkin vuonna yllämme hädin tuskin nollakasvuun. Luottoluokituksen lasku oli jälleen yksi viesti siitä, että Suomea pitää uudistaa. Vaikeuksien edessä on käärittävä hihat ja ryhdyttävä toimiin haasteiden ratkaisemiseksi. Keinoja taloushaasteiden selättämiseksi ja kasvun edellytysten parantamiseksi olen kuuden muun Kokoomuksen edustajan kanssa kartoittanut syksyn aikana pääministeri Alexander Stubbin taustavalmisteluryhmässä.

Eduskunnassa olemme tällä vaalikaudella päättäneet yli 6,5 miljardin euron leikkauksista ja veronkorotuksista valtion velkaantumisen hillitsemiseksi. Vaikeita päätöksiä on tehtävä, jotta Suomi on myös tuleville sukupolville sellainen maa, jossa kaveria ei jätetä, sairaana pääsee hoitoon, koulutus on maksutonta ja työ ja yrittäminen kannattavat aina.

Valtion budjetin loppusumma pienenee ensi vuonna toista vuotta peräkkäin. Näin on viimeksi käynyt Lipposen ensimmäisen hallituksen aikaan.

Suunta on oikea, mutta tehtyjä päätöksiä voi pitää vasta alkutaipaleena. Sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia on jatkettava myös ensi vaalikaudella, jotta Suomen julkinen talous saadaan terveelle pohjalle ja velkaantuminen tulevien sukupolvien kustannuksella lopetettua.

Suomi nousee ja hyvinvointimme turvataan kestävästi vain työtä tekemällä. Uusia työpaikkoja syntyy, kun yrittäjyys kannattaa, Suomeen investoidaan ja yrittäjillä on varaa työllistää. Tärkeässä roolissa ovat pienet ja keskisuuret yritykset, joihin valtaosa uusista työpaikoista on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt.

Valtion tehtävä ei ole velkarahalla luoda uusia työpaikkoja. Sen sijaan meidän päättäjien on huolehdittava siitä, että Suomessa on yrityksille hyvät toimintaedellytykset kasvaa ja työllistää. Suomen kilpailukyky syntyy vakaasta toimintaympäristöstä, toimivasta infrastruktuurista, osaavasta ja koulutetusta työvoimasta ja kilpailukykyisestä verotuksesta ja onnistumiseen kannustavasta kulttuurista.

Yrittäjyyttä ja työllisyyttä hallitus on edistänyt esimerkiksi alentamalla yhteisöveroa, tukemalla maltillista palkkaratkaisua, korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää sekä palauttamalla yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan mm. yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi, vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi ja yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Myös työntekijöiden palkkaamiskynnystä on madallettava ja työmarkkinoita joustavoitettava. Verotuksesta on tehtävä nykyistä enemmän työhön, yrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustava.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiersi alkuvuonna kuuntelemassa yrittäjiä eri puolella Suomea. Tahdoimme kuulla yrittäjien ajatuksia siitä, miten heidän mahdollisuuksiaan kasvaa ja työllistää parannetaan parhaiten eduskunnasta käsin. Kyselyymme vastasi lähes 600 henkilöä. Yli puolet heistä koki, että sääntelyn ja byrokratian purkaminen on paras tapa edistää yrittäjyyttä. Yrittäjien viesti meille päättäjille on selkeä.

Turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen kasvun ja uusien työpaikkojen tieltä onkin otettava seuraavan hallituksen yhdeksi kärkitavoitteeksi. Huomio on kiinnitettävä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka tällä hetkellä joutuvat kohtuuttoman paljon käyttämään sekä aikaa että resursseja erilaisten säädösten ja byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Nämäkin voimavarat olisi usein järkevämpää käyttää yrityksen kasvuun ja työllistämiseen.

Sääntelyuskolla ja byrokratiaa paisuttamalla Suomea ei saada uuteen nousuun. Sen sijaan tarvitsemme lisää menestyviä ja kasvuhaluisia yrityksiä luomaan yksityisen sektorin työpaikkoja, jotka hyvinvointiamme lopulta kannattelevat.

Kirjoitus on julkaistu Suur Tampere -lehdessä 26.11.2014.