Suomi tarvitsee nopeasti uusia työllistäviä vientialoja. Suomella on kansainvälisesti vahva maine koulutusmaana. Kansainvälisten koulutusmarkkinoiden kasvu on lisännyt kaupallista kysyntää koulutusosaamisellemme. Koulutusviennistä on mahdollista saada uusia työpaikkoja ja vientituloja, joilla rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita ja vahvistamme korkeakoulujemme asemaa ja laatua.

Suurin osa maailman koulutusvientikaupasta muodostuu korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen myynnistä. Suomessa koulutusviennin merkittävimpänä esteenä on se, että lainsäädäntömme ei mahdollista lukukausimaksujen perimistä yksittäisiltä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

Olen eduskunnassa tehnyt töitä koulutusviennin mahdollistamiseksi, ja viimeksi jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta 16.10. Nyt ministeri Krista Kiuru (sd) ansaitsee kiitoksen siitä, että suomalaisille korkeakouluille ollaan viimein antamassa mahdollisuus koulutusviennin kehittämiseen ja lukukausimaksujen perimiseen EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta opetusministerin asettaman asiantuntijaryhmän esityksen ja korkeakoulujen omien toiveiden mukaisesti.

Maksuton koulutus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen on turvattava suomalaisille opiskelijoille. Mahdollisuus kouluttautua varallisuudesta riippumatta on pienen kansakunnan menestyksen kivijalka.

Meidän on uskottava suomalaiseen koulutukseen ja tehtävä korkeakoulututkinnoistamme niin laadukkaita, että niistä kannattaa myös kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla maksaa. Laatu on paljon ilmaisuutta parempi kilpailuvaltti Suomelle kansainvälistymisessä.

Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin on tarkoituksenmukaista liittää verovähennysoikeus, jolloin Suomeen valmistumisensa jälkeen töihin jäävä henkilö voi myöhemmin vähentää verotuksessaan maksamansa lukukausimaksut. Täällä opiskelleita ulkomaalaisia on kannustettava jäämään Suomeen töihin ja veroja maksamaan.

Kehittyvien maiden opiskelijoiden hakeutumista suomalaiseen korkeakoulutukseen voidaan tukea erillisellä apurahajärjestelmällä, joka rahoitetaan kehitysyhteistyövaroista.

Koulutusviennissä on kyse laajasta kokonaisuudesta. Korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen myynnin lisäksi esimerkiksi suomalaista maailman parasta opettajankoulutusta pitää hyödyntää paremmin koulutusviennissä. Lisäksi opetusteknologian, täydennyskoulutuksen, konsultoinnin, oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien myynti tarjoaa tuotteistamisen kautta vientimahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.11.2014