Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistumista odotellessa Nyky-Tampere -lehti haastatteli minua aiheesta toukokuussa. Mielestäni tärkeää on asiakkaan valinnanvapauden ja palvelutuotannon monipuolisuuden turvaaminen. Tässä lehtijuttu kokonaisuudessaan.

 

”Palvelujen tuottamiseen tarvitaan kunnat, yritykset ja kolmas sektori”

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan lakiesityksen on määrä tulla lausuntokierrokselle kuntiin kesäkuussa. Kansanedustajalle ja Tampereen kaupunginvaltuutetulle Sofia Vikmanille jatkovalmistelussa tärkeintä on turvata asiakkaan valinnanvapaus ja palvelutuotannon monipuolisuus.

Pääministeri Jyrki Kataisen johdolla syntynyt puolueiden yhteinen ratkaisu sote-uudistuksen päälinjoista sai tuoreeltaan myönteisen vastaanoton. Sittemmin huomio kääntyi avoimiin kysymyksiin ja keskustelu erilaisista toteutusvaihtoehdoista käy lakiesitystä odotellessa kiihkeänä.

Vaikka monet uudistuksen yksityiskohdat olivat vappuviikolla haastattelua tehtäessä vielä auki, Sofia Vikman muistuttaa mieliin ydinasiat:

– Kyseessä on palvelurakenteiden historiallinen uudistus väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja perus- ja erikoispalvelut integroidaan eheäksi kokonaisuudeksi. Asiakkaan pompottelu luukulta toiselle loppuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kokoaminen vahvoille harteille mahdollistaa ennaltaehkäisevien perustason palveluiden parantamisen.

Täysi integraatio on käänteen tekevä askel kohti parempia palveluja, onhan järjestämisvastuun hajautuminen eri tahoille ollut este myös palvelujen ja kustannustehokkuuden kehittämiselle.

– Uudistuksella on merkittävä rooli myös julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa.  Perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Ihmisten seisottaminen jonoissa ei tuo säästöjä vaan lisää kustannuksia, kun ongelmat pahenevat.

– Ja tietenkin uudistuksen tarpeellisuutta  kuvaa se, että hallitus ja oppositio tekevät tässä asiassa yhteistyötä ja kaikki puolueet ovat sitoutuneet ratkaisuun, Vikman sanoo.

Kuuma kysymys: kuka saa tuottaa?

Sote-uudistuksessa luodaan sosiaali- ja terveyspalveluille uusi rakenne, joka mahdollistaa palvelujen paremman saatavuuden ja vaikuttavuuden. Tulevaisuudessa viisi vahvaa sote-aluetta ovat järjestämisvastuussa kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Sote-päätöksen mukaan palveluiden rahoituksesta vastaavat jatkossakin kunnat, jotka päätöksen mukaan ovat myös mukana tuottamassa palveluja. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millainen rooli sote-palvelujen järjestämislakiin kunnille kirjoitetaan.

Terveydenhuollon yritykset ovat olleet huolissaan siitä, että uudistuksen myötä palvelujen tuottamisesta tulee vaihtoehdoton julkisen sektorin yksinoikeus, jolloin nykyisin palveluja kunnille tuottavat yritykset ja kolmas sektori jäisivät vaille toimintaedellytyksiä.

Sofia Vikman tietää huolen. Hän korostaa palvelun käyttäjän näkökulmaa ja puhuu vahvasti monen tuottajan mallin puolesta.

– Uudistuksen tuloksena ei saa olla iso julkinen monopoli, jossa sekä palvelun järjestäjä että tuottaja ovat sama.

– Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa tärkein asia on huolehtia siitä, että tilaaminen ja tuottaminen erotetaan selkeästi toisistaan ja että palvelujen tuottajina ovat tulevaisuudessakin kunnat, eri kokoiset yritykset ja kolmas sektori.

Usean tuottajan malli luo vertailtavuutta ja kilpailua laadulla.

– Tulevien linjausten onkin tuotava mukanaan aito kustannus- ja laatuvertailujärjestelmä. On tiedettävä kaikkien tuottajien kustannukset ja pystyttävä vertailemaan niitä.

Tilaajaksi sote-alue?

Kun tilaaminen ja tuottaminen erotetaan Vikmanin esittämällä tavalla toisistaan, tilaajan rooli jäisi sote-alueille.

– Viisi sote-aluetta toimisivat palveluiden järjestäjinä ikään kuin orkesterin johtajina. Ne tilaisivat eli määräisivät, kuka soittaa ja mitä, ja huolehtisivat, ettei soiteta päällekkäin.

– Sote-alue järjestäisi ja koordinoisi palvelut ja hyväksyisi tuottajat. Koska useat palvelut on tuotettava lähellä, mukaan on saatava kunnat, kolmas sektori, isot ja pienet yritykset, yksinyrittäjät. Kaikilla on oltava samat pelisäännöt, Vikman kuvailee.

Kuntauudistuksen erottaminen sote-uudistuksesta seisautti Tampereen kaupunkiseudun rakenneuudistuksen siihen asti kun sote-uudistuksen vaikutukset ovat selvillä. Näillä näkymin sote-uudistus vaikuttaisi Tampereen hallinnossa muun muassa siten, että seitsemän vuotta käytössä ollut tilaaja-tuottaja-malli jäisi ainakin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta tarpeettomaksi, kun sote-järjestämisvastuu siirtyy pois kunnalta.

Iso mahdollisuus

Vikmanin mukaan sote-malli on iso mahdollisuus, kunhan integraatio toteutuu, palvelujen tilaaminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan, kansalaisten valinnanvapaus toteutuu ja alueilla pystytään päätöksiin päällekkäisyyksien poistamisesta. Hänen mukaansa myös uusien palveluiden kehittämiselle on tarvetta, mikä koskee vaikkapa sähköisiä palveluita ja palveluiden viemistä pyörillä asiakkaan luo.

Hallitus selvittää parhaillaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen uudistamista niin, että rahoituskanavia olisi nykyistä vähemmän. Selvityksen on määrä valmistua alkuvuodesta 2015.

– Kokoomus on puolustanut raha seuraa potilasta -mallia, jossa potilas saisi itse valita terveyspalvelunsa julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Samalla julkinen raha ohjautuisi potilaan valitsemalle palveluntuottajalle. Tämäntyyppinen malli on käytössä muun muassa Ruotsissa. Uudistuksen myötä asiakas saisi vapaammin valita hoitopaikkansa.

Vikman uskoo, että oikeanlaista laatua syntyy, kun asiakas tai potilas valitsee.

– Valinnanvapaus kehittää ja tehostaa palvelua. Lopulta henkilöstö tekee hyvän palvelun. Rakenteet ovat vain talo toimia.

Julkaistu Nyky-Tampere -lehdessä toukokuussa 2014.