Tasa-arvo puhututtaa aina ja erityisesti näin vaalien aikaan. Nyt EU-vaalien alla kampanjoidaan naisten saamiseksi EU:n huippuvirkoihin. Kampanjaan voi tutustua täällä. Vaatimuksena on, että EU-komissaareiksi ja muihin korkeisiin EU-virkoihin valittaisiin naisia ja miehiä yhtä paljon. Tämä tietenkin edellyttää, että jäsenmaat asettavat naisia myös ehdolle.
Kannatan tietysti tasa-arvoa, mutta monet haluavat tehdä sukupuolesta määräävän tekijän ohi pätevyyden. Hassulla tavalla tasa-arvokeskustelu luo usein vastakkainasettelua sukupuolten välille. EU on koko historiansa ajan pyrkinyt madaltamaan raja-aitoja ja vähentämään vastakkainasettelua. Sellainen rooli sen tulisi ottaa myös tasa-arvokysymyksissä.
Pätevin on valittava. Jos tätä periaatetta noudatetaan, joukkoon mahtuu varmasti myös naisia. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää naisten osaamista käyttämättä. Organisaatio, yhteisö tai yritys, joka näin toimii tekee vain karhunpalveluksen itselleen.
Monissa Euroopan maissa tasa-arvo ei ole niinkään pitkällä kuin Suomessa. Toisaalta meillä Suomessakin on vielä monessa suhteessa peiliin katsomista. Lukumäärällisesti naiset ovat edelleen aliedustettuja johtopaikoilla niin politiikassa kuin yrityselämässäkin. Kiintiöt eivät kuitenkaan ratkaise tasa-arvon ongelmia. Mielestäni kiintiöt osaltaan pönkittävät virheellistä ajattelua siitä, ettei naisista ilman kiintiöitä olisi vaikutusvaltaisille paikoille.
Aitoa tasa-arvoa sukupuolten välille ei voida tuoda yhteiskuntaan, eli ihmisten asenteisiin, ylhäältä päin pelkkien lakien ja määräysten avulla. Sukupuolten välisen mahdollisuuksien tasa-arvon on lähdettävä ihmisten omista asenteista ja ajattelusta.
Minä en halua tulla valituksi mihinkään “kiintiönaisena”. Kiintiöiden asettamisen sijaan naisten mahdollisuuksia luoda uraa pitää parantaa esimerkiksi vanhemmuuden kustannusten tasapuolisella jakamisella vanhempien työnantajien kesken ja kiinnittämällä huomiota työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksien parantamiseen.
Suomesta ja Euroopasta löytyy lukuisia naisia, joilla on kaikki edellytykset hoitaa johtopaikkoja yhteiskunnan eri asteilla. Meidän naisten on uskallettava asettua tasavertaiseen kilpailuun ilman kiintiöiden suomaa turvapaikkaa. Vaaleissa tärkeintä on henkilön poliittinen viesti ja osaaminen.
Tulevaisuuden Euroopan rakentamiseen tarvitsemme hyviä naisia ja miehiä. Asenteet muuttuvat ehkä hitaasti, mutta varmasti. Kiintiöt luovat keinotekoisen tasa-arvon tässä, nyt ja heti, mutta todellinen tasa-arvo saavutetaan pitkäjänteisillä linjauksilla ja ennen kaikkea naisten uskolla itseensä sekä rohkeudella pyrkiä tavoittelemaan unelmiaan johtopaikoille asti.








Oikein! Kiintiöt antavat vain kuvaa siitä, että naiset olisivat se jämäosuus, joita on pakko valita vaikkei pätevyyttä löytyisi. Tärkeintä olisi löytää joka hommaan juuri se oikea henkilö, ja olla todella piittaamatta sukupuolesta.
Keitä suomalaisia naisia ehdottaisit EU:n huippupaikoille, lähinnä mainiten omasta mielestäsi mahdollisia nimiä?
Terveisin,
Tiina
Olet oikeassa kiintiöistä, eivät ainakaan auta naisten asemaa. On kiistaton fakta, että naiset ovat vähemmistössä johtopalleilla. Tämä tosin johtuu ennen valloillaan olleista arvoista ja opintosuuntauksista. Nyt kun naiset pärjäävät paremmin kouluissa ja yliopiston käytävillä valtaosa on naisia, tulee tämä viiveellä heijastumaan työelämään ja myös niihin johtopaikkoihin.
Olet muuten ihan ihku minkki ja saisimme kauniita pisamaisia lapsia.
A. Berg,
OTM, juristi Helsingin kaupungista
Arvoisa ! EU-Ehdokas ! Tasa-arvosta puhuttaes-
sa! Tulee muistaa kansaeläkeläiset,-pieneläke-
läiset joiden eläkkeet on 584 e/kk–900 e /kk
välillä !Eu-maiden köyhyysraja määritelmä on
900 e /kk . Meillä on Eu-maiden kalleimpiin
lukeutuva ruokakorin hinta ! Mitä teet,-toimit
vaikutat asioiden tilan parantamiseksi ? Tulisi
Vähintäin saada ruuan hinta kuluttajille Eu:n
keskitasolle ? Pepe Heino
Hei Sofia,
Hyvä kirjoitus. Olen täysin samaa mieltä, että sukupuolten asettaminen eriarvoiseen asemaan erilaisia virkoja täytettäessä ei ole oikea tapa tasa-arvon edistämiseen. Tasavertaisten mahdollisuuksien takaaminen uran luomiseen on. Nykyisin vanhemmuuden kustannusten kohdistuminen äidin työnantajalle johtaa nuorten naisten syrjimiseen ja huonompaan palkkaukseen työmarkkinoilla. Tästä aiheesta kirjoitat:
“Kiintiöiden asettamisen sijaan naisten mahdollisuuksia luoda uraa pitää parantaa esimerkiksi vanhemmuuden kustannusten tasapuolisella jakamisella vanhempien työnantajien kesken”
Olen samaa mieltä, että vanhemmuuden kustannusten jakaminen vanhempien työnantajien kesken edistäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa jakamalla nuoriin naisiin kohdistuvan syrjinnän myös nuorille miehille. Haluaisin kuitenkin kysyä, miksi juuri vanhempien työnantajien pitäisi ne kustannukset maksaa? Eikö olisi vielä parempi jakaa vanhemmuuden kustannukset kaikkien kesken maksamalla ne valtion budjetista?
Minusta nykyistä nuoria naisia syrjivää järjestelmää ei kannata tyytyä korvaamaan kaikkia nuoria syrjivällä järjestelmällä, vaikka kieltämättä sekin olisi askel parempaan suuntaan. Vanhemmuuden kustannusten maksaminen valtion budjetista olisi sikälikin perusteltua, että lapsen syntyminenhän on nimenomaan kansantalouden etu, ei yksittäisen työnantajan.
Toivottavasti ajattelet asiaa myös tältä kannalta. Onnea ja menestystä sinulle EU-vaaleissa!
Toivottaa nimimerkin takaa ikätoverisi ja saman kaupungin kasvatti…
Ostovoima Monilta Kateissa ! Muistin virkis-
tämiseksi Arvonlisä laski v. 2009 , 17% prosentista viidellä prosentilla = 12 % ,alennukset vietiin ruuan kuluttajahintoihin n. 4.3 % prosentin verran !…..
Mutta maassamme v.2008 ruuankuluttajahinnat
nousi keskimäärin 10.73 % – 11.5 % verran sekä asuminen ,vesi ,lämpö ja muut korotukset päälle ! Siis todellisuudessa kuluttajalle jäi luu käteen.
Vuonna 2010 heinäkuussa nousee Alv-vero ruuan
suhteen tonne 13 prosenttiin .
Ja työeläkkeet nousee v.2010 alkuvuodesta n.
0.26 %-0.30 % (esim. 1000 euroa/kk korotukset
n. 3 euroa kuussa ! Voi,kuinka tuleekin liha-
vat kulutusjuhlat eläkeläisille !? Vai mitä ?
Pertti ” Pepe ” Heino